1. yle.fi
  2. Uutiset

Näin KRP toimii, kun toisesta valtiosta tulee oikeusapupyyntö

Sanomalehti De Telegraaf uutisoi tiistaina, että Suomessa on tehty salaisia ohjustestejä liittyen malesialaiskoneen alasampumisen tutkintaan. KRP on kertonut ainoastaan, että se on antanut antanut Hollannille oikeusapua tutkintaan liittyen, mutta ei kommentoi avun sisältöä.

Kotimaan uutiset
Krp:n julkisivua.
Kimmo Brandt / AOP

Rikosylitarkastaja Sanna Palo KRP:stä kertoo, että yleensä oikeusapupyynnöt toisesta valtiosta tulevat keskusrikospoliisille.

– Täällä oikeusapupyyntö käännetään ja katsotaan, onko se kaikkien lakien ja sopimusten mukainen vai onko siellä jokin kieltäytymisperuste. Jos se on asiallinen, se jaetaan jutun laadusta riippuen täytäntöönpantavaksi paikallispoliiisille tai keskusrikospoliisille.

Palo kommentoi Ylelle oikeusapupyyntöjen etenemistä yleisellä tasolla ottamatta kantaa mihinkään tiettyyn tapaukseen.

Yleensä oikeusapupyynnöt tarkoittavat käytännössä esimerkiksi kuulustelua, pankkitilitiedusteluja, omaisuuden jäädyttämisiä, tarkkailua, kotietsintöjä ja takavarikoita.

Palo kertoo, että epätavanomaisissa ja isoissa tapauksissa saatetaan olla hyvinkin tiiviisti yhteydessä kyseisen maan viranomaisten kanssa.

– Esimerkiksi jos kyseessä on sen verran iso juttu, että oikeusapua pyytävällä valtiolla on kova intressi asiaan, valtio voi pyytää, että voisivat itsekin tulla paikan päälle ja olla läsnä oikeusapupyynnön täytäntöönpanossa. Jutun laadun ja tarpeen mukaan siitä voi sopia.

Suomella on EU-valtioiden kesken oikeusapusopimus. Suomessa on myös laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa, jonka perusteella oikeusapua voidaan antaa mille tahansa valtiolle.

Kieltäytymisperusteita kahdenlaisia

Kieltäytymisperusteita on kahdenlaisia, ehdottomia ja harkinnanvaraisia. Palo kertoo, että eräiden ehdottomien kieltäytymisperusteiden tapauksessa päätöksen tekee oikeusministeriö.

– Ehdottomista kieltäytymisperusteista on kyse, jos esimerkiksi oikeusavun antaminen saattaisi loukata Suomen täysivaltaisuutta tai vaarantaa turvallisuutta tai muita olennaisia etuja tai jos oikeusavun antaminen olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia tai perusvapauksia koskevien periaatteiden kanssa.

Harkinnanvaraiset kieltäytymisperusteet koskevat esimerkiksi tapauksia, joissa tekoa voidaan pitää poliittisena rikoksena tai sotilasrikoslainsäädännön alaan kuuluvina.

Lisäksi jos oikeusapupyynnön täytäntöönpano edellyttää pakkokeinojen käyttämistä, on olemassa kaksoisrangaistavuuden vaatimus, eli teon on oltava sellainen, että sitä voitaisiin pitää myös Suomessa rikoksena.

KRP ei kerro oikeusavun sisällöstä

Rikosylikomisario Tero Haapala KRP:stä toisti keskiviikkona, että Hollannille annetun oikeusavun sisällöstä ei voida kertoa mitään, sillä kansainvälisten käytäntöjen mukaan kommentointi kuuluu oikeusapupyynnön esittäjälle eli tässä tapauksessa Hollannille.

– Kunnioitamme tätä, hän sanoo.

Haapala ei halua kertoa myöskään siitä, milloin pyyntö on tullut.

Myös puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti viestitti Ylelle, ettei hän voi kommentoida asiaa.

Lue seuraavaksi