Italian maanjäristysalueella tarkastetaan talojen kuntoa – "Järistykseen varautuminen ei ole ollut ihmisille prioriteetti"

Talojen järistyskestävyyden parantaminen on hidasta ja kallista. Italian valtio tarjoaa tähän tarkoitukseen tukea, mutta ihmiset eivät ole tarttuneet siihen.

Ulkomaat
Uutisvideot: Yle palasi katsomaan Italian maanjäristyksen tuhoja
Uutisvideot: Yle palasi katsomaan Italian maanjäristyksen tuhoja

Keskiaikaisen kivitalon ulkoseinissä on pahoja halkeamia ja osa katosta on sortunut.

Talon sisällä tuhot ovat vielä vakavammat. Seiniä on sortunut, laseja särkynyt, ja kirjahyllyjä kaatunut lattialle. Liikkuminen on hankalaa, koska romua on kaikkialla.

Talo on suomalaisen Ritva Kettunen-Rosellin koti Accumolin kaupungissa Keski-Italiassa. Kettunen-Rosellin koti, kuten koko kaupunkikin vaurioituivat pahasti elokuun 296 kuolonuhria vaatineessa maanjäristyksessä.

Kettunen-Rosellin kanssa taloa tarkastaa Italian pelastusviranomaisen Protezione Civilen rakennusinsinööri Marco Sontacchi. Hänen tehtävänään on määrittää, kestääkö vanha kotitalo asumisen vai joudutaanko se purkamaan.

Vastaavia tarkastuksia tehdään eri puolilla Italian järistysaluetta. Rakennuskanta on alueella monin paikoin satoja vuosia vanhaa, eivätkä rakennukset tästä syystä kestä maanjäristyksiä.

Grafiikassa Italian kartta, jossa näkyvät sekä asukastiheys että maanjäristysriski.
Yle Uutisgrafiikka

Harva käyttää valtion apurahan

Elokuun maanjäristys sai monet italialaiset pohtimaan, miten heidän kotinsa kestäisivät mahdollisen uuden järistyksen.

Rakennusinsinööri Sontacchin mukaan järistysturvallisuuden kannalta haasteellisimpia ovat juuri vanhat rakennukset. Sellaiset, kuten Kettunen-Rosellin kotitalo. Kun niitä rakennettiin satoja vuosia sitten, ei järistysnormeista ollut tietoakaan.

Rakennusinsinöörit tarkastavat Ritva Kettunen-Rosellin kodin kuntoa
Rakennusinsinöörit tarkastavat Ritva Kettunen-Rosellin kodin kuntoa.Petri Burtsov / Yle

Uudet talot sen sijaan on rakennettu alusta asti järistyksen kestäviksi.

– Ongelma on toki myös kulttuurissamme. Valtio tarjoaa vanhoissa taloissa asuville apurahoja rakennuksien vahvistamista varten, mutta monet eivät ole käyttäneet niitä, Sontacchi toteaa.

Hänen mukaansa vanhat rakennukset vaativat usein kaikenlaista muutakin ylläpitoa ja remonttia, eikä järistykseen varautuminen ole ollut ihmisille se tärkein prioriteetti. Ja sitä paitsi, avustusrahoista huolimatta suurin osa kustannuksista lankeaa edelleen asukkaan kontolle.

Suurin osa korjauskustannuksista lankeaa yhä asukkaalle.

Accumoli ja elokuun järistyksessä lähes kokonaan tuhoutunut Amatrice sijaitsevat Apenniinien vuoristossa – alueella, jonka Italian seismologinen instituutti on määritellyt korkean järistysriskin alueeksi. Mahdolliseen järistykseen varautuminen esimerkiksi rakennuksia vahvistamalla on kuitenkin ollut asukkaista itsestään kiinni.

– Eivät viranomaiset ole olleet meihin asukkaisiin yhteydessä. Monet täällä ovat omatoimisesti yrittäneet vahvistaa talojaan järistyksenkestäviksi, mutta viranomaiset eivät ole sitä vaatineet. Nyt tähän tulee varmasti muutos, Ritva Kettunen-Roselli uskoo.

Vanhan vahvistaminen on kallista ja hidasta

Elokuun järistyksen jälkeen Italian pääministeri Matteo Renzi julkisti laajamittaisen Casa Italia –hankkeen. Se lupaa palauttaa järistysalueen historialliset kylät niiden alkuperäiseen tilaan, kunnioittaen näin alueen kulttuuriperintöä. Lisäksi hanke keskittyy jo olemassa olevien rakennusten vahvistamiseen järistyksien varalta.

Uudet talot kestivät järistyksen, vanhat eivät
Uudet talot kestivät järistyksen, vanhat eivät.Petri Burtsov / Yle

Keskiaikaisten kivitalojen muuttaminen täysin maanjäristyksiä kestäviksi ei ole kuitenkaan helppoa.

– On eri asia vahvistaa taloja kuin tehdä ne maanjäristykset kestäviksi. Monia vanhoja taloja on vahvistettu, mutta jos halutaan, että ne varmuudella kestävät maanjäristyksiä, se on kallista, monimutkaista ja vaatii runsaasti aikaa, rakennusinsinööri Sontacchi sanoo.

Paljon on hänen mukaansa kuitenkin tehtävissä.

Kivi- ja tiilitalojen rakenteita voidaan vahvistaa järistystä paremmin kestävillä materiaaleilla, kuten teräksellä tai hiilikuidulla. Erityistä huomiota pitää Sontacchin mukaan kiinnittää kattorakenteiden vahvistamiseen, koska ne pitävät koko taloa koossa.

Ei tänne voi mitään uusia taloja rakentaa.

Ritva Kettunen-Roselli

Vahvistustyöt on hänen mukaansa mahdollista tehdä ilman, että vanhojen rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo kärsii.

– Olisi sääli jyrätä maan tasalle keskiaikaisia linnoja vain siksi, etteivät ne kestä maanjäristyksiä. Niitä pitää vahvistaa, mutta työsarkaa riittää. Koko Italia on täynnä vastaavanlaisia vanhoja rakennuksia, Sontacchi sanoo.

Vanhojen rakennusten tunnelma viehättää

Keskellä vehreää vuoristomaisemaa sijaitseva ja keskiaikaisista rakennuksista koostuva Accumoli on viehättävä pikkukaupunki. Sen viileän raikas vuoristoilma ja hidas elämäntahti houkuttelevat asukkaiksi sekä eläkeläisiä että kesäasukkaita.

Ritva Kettunen-Roselli tutustuu kotinsa tuhoihin
Ritva Kettunen-Roselli tutustuu kotinsa tuhoihin.Petri Burtsov / Yle

Näistä syistä kaupunkiin muutti myös Ritva Kettunen-Roselli. Hän toivoo, että elämä kaupungissa palaisi järistyksen jäljiltä entiselleen.

– Ei tänne voi mitään uusia taloja rakentaa, keskusta säilyy varmasti vanhana, hän sanoo.

Kettunen-Roselli kertoo kotitalonsa asukkaiden yrittäneen varautua mahdolliseen järistykseen vahvistamalla sen kiviseiniä rautarakenteilla. Hänen naapureidensa mukaan rakennus pysyi pystyssä tämän ansiosta.

– En usko, että taloa vaaditaan purettavaksi. Sillä on runsaasti historiallista arvoa ja sen seinämaalaukset ovat hienoja.