Tourujoen valuma-alueen järvien tila ei ole parantunut vuosikymmeneen

Jyväskylän Tourujoen valuma-alueella on useita järviä. Suurin osa niistä on kuntoluokassa tyydyttävä.

Jyväskylä
Järvien ekologinen tila.
Keltainen tarkoittaa tyydyttävää, vihreä hyvää ja sininen erinomaista tilaa.Yle

Vastikään valmistuneen raportin mukaan Jyväskylän Tourujoen valuma-alueen järvien tila ei ole juuri muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tourujoen osavaluma-alueen järvistä riittävästi vertailutietoa on Tuomio-, Palokka-, Alva-, Vähä-, Lehes-, Kortta- ja Luonetjärvestä sekä Iso-Kuukkasesta. Järvien alueet poikkeavat toisistaan muun muassa peltojen ja asutuksen määrässä. Suurin järvistä on Tuomiojärvi, jonka pinta-ala on lähes kolme neliökilometriä, ja tilavuus yli kymmenen miljoonaa kuutiometriä.

Järvistä Iso-Kuukkasen tila luokitellaan erinomaiseksi, Luonetjärven hyväksi ja kaikki muut ovat tyydyttävässä tilassa. Itse Tourujoki luokitellaan tilaltaan tyydyttäväksi.

Tourujoen valuma-alueen vesien tilaa on pitkään pyritty parantamaan vesiensuojelulla. Niistä keskeisimpiä on Tikkakosken jätevesien johtaminen Nenäinniemen puhdistamolle vuonna 1978.

Järviä on myös tehokalastettu ravinteiden poistamiseksi, rantakasvillisuutta on niitetty sekä rakennettu pohjapatoja.

Vesi tummuu

Vesistöjen tila ei muutu paremmaksi nopeasti. Esimerkiksi Tuomiojärvessä vesi on tummunut hieman, ja näkösyvyys pienentynyt, mutta muita merkittävämpiä muutoksia järvessä ei ole tapahtunut. Veden tummuminen ei ole pelkästään Tuomiojärveen liittyvä ongelma, vaan näkösyvyys on heikentynyt Suomen muissakin vesistöissä.

Myöskään Palokka- ja Alvajärven veden laadussa ei ole kymmenen vuoden aikana juuri muuttunut. Aikaisemmat täydelliset happikadot ovat kuitenkin olleet poissa.

Tuomio-, Palokka- ja Alvajärven ympärille on rakennettu paikoin runsaasti. On mahdollista, että ilman vesiensuojelun toimia järvien tila olisi muuttunut huonompaan suuntaan.

Myöskään Puuppolan järvien eli Kortta-, Lehes- ja Vähäjärven vedenlaatu ei ole käytännössä muuttunut viime vuosikymmenen aikana.

Palokka-, Alva, Kortta- ja Lehesjärvi-Vähäjärven fosforikuormitus on enimmäkseen peräisin pelloilta. Toinen merkittävä kuormittaja on asutus, jonka osuus vaihtelee viidenneksen ja kolmanneksen välillä. Tuomiojärvellä merkittävimmän kuorman tuottaa asutus.