Analyysi: Arevan osaajat tarvitaan puikkoihin Olkiluoto 3:n loppusuoralla

Olkiluoto 3 -ydinreaktori on edennyt käyttöönottoa edeltäviin, vaativiin järjestelmätestauksiin. Siksi TVO:lla ei ole varaa menettää nyt Arevan parhaita asiantuntijoita, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Koistinen.

talous
Olkiluoto 3.
Olkiluoto 3 joulukuussa 2015.Hannu Huovila / TVO

Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin rakentaminen on saanut jälleen uuden käänteen. Laitoksen tilaaja, Teollisuuden Voima (TVO), kertoi tiistaina nostaneensa Ranskassa kanteen laitostoimittajaa Arevaa vastaan.

Kanteen avulla TVO pyrkii puristamaan kriisiyhtiö Arevasta mahdollisimman tarkan tiedon siitä, minkä verran tällä on käytössään osaamista, työvoimaa ja rahaa Olkiluoto 3 -urakan loppuunsaattamiseksi aikataulussaan.

– Emme ole tähän mennessä saaneet riittävän selvää vastausta Arevalta, sanoo TVO:n lakiasioista vastaava johtaja Risto Siilos Ylelle.

TVO:n huolten taustalla on Ranskan valtion junailema yhtiöjärjestely, jossa raskaasti tappiollisen Arevan ydinvoimaliiketoiminnot on määrä myydä valtioenemmistöiselle EDF-energiajätille.

Kuviossa Olkiluoto 3:n viimeistely on jäämässä tynkä-Arevan tai mahdollisesti jonkin alihankkijan harteille.

EDF ei halua Areva-fuusiossa taakakseen rajusti myöhästynyttä Olkiluoto 3:a miljardiriitoineen. EDF:llä on omasta takaa murheita: EDF:n oma EPR-rakennushanke Ranskan Flamanvillessä tarpoo vaikeuksissa.

Tämän päälle EDF on ryhtymässä Britanniassa jättimäiseen, 21 miljardin euron EPR-reaktorihankkeeseen Hinkley Pointissa.

Kriittisen tärkeä loppusuora

Mikä TVO:ta täsmälleen ottaen sitten huolestuttaa Arevan resursseissa? TVO ei näistä hiisku, joten syitä voi vain arvuutella.

Aluksi on syytä todeta, että Olkiluoto 3:n EPR-laitos on ranskalaissaksalaisen Areva-Siemens-konsortion luomus ja ensimmäinen lajissaan. Eurajoen ohella EPR-työmaita on vain Flamanvillessä ja Kiinan Taishanissa. EPR-asiantuntijoita on siis varsin rajallinen määrä.

Olkiluoto 3 -projekti on edennyt kriittisen tärkeään vaiheeseen, joka onnistuessaan huipentuu ydinvoimalan käyttölupaan, ydinteknisiin testeihin ja laitoksen koeajoon. Tuskien taipaleen jälkeen Olkiluoto 3:ssa on päästy tänä vuonna vihdoin testaamaan laitoksen aivoja, eli käyttö- ja turvallisuusautomaatiota.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan testit ovat edenneet jo pitkälle. Myös mekaanisia laitteita, kuten pumppuja, putkistoja ja venttiilejä testataan. Ensi kuussa laitoksella on määrä aloittaa niin sanotun primääripiirin huuhtelu, jossa keskeiset putkistot puhdistetaan rakennusaikaisesta liasta.

Arevan ja TVO:n on pystyttävä vakuuttamaan STUK siitä, että laitos on turvallinen käyttää kaikissa olosuhteissa. STUK antaa ratkaisevan tärkeän lausuntonsa käyttöluvasta näillä näkymin marras-joulukuussa 2017. Valtioneuvosto päättää käyttöluvan myöntämisestä Stukin lausunnon pohjalta.

Mikäli valtioneuvosto näyttää vihreää valoa, Areva ja TVO pääsevät lataamaan ydinpolttoaineen reaktoriin huhtikuussa 2018. Sitten alkavatkin tositoimet.

Koekäyttö paljastaa puutteet

Polttoaineen lataamisen jälkeen ydintekniikkainsinöörit aloittavat kuukausia kestävän koekäyttövaiheen, jossa laitosta ajetaan eri tehotasoilla. Tällöin puikoissa ovat Arevan työntekijät.

Säteilyturvakeskuksen mukaan koekäytön ideana on mahdollisten asennusvirheiden ja muiden ongelmien paljastaminen. Näin monimutkaisessa hankkeessa olisi suorastaan kummallista, jos minkäänlaisia virheitä ei löytyisi.

Laitoksen hiominen valmiiksi kuuluu avaimet käteen -sopimuksen mukaan Arevalle ja Siemensille. Heillä on siihen myös paras tietotaito. Kuinka tärkeää siis Arevan asiantuntijoiden paikallaolo on nyt loppusuoralla?

– Kyllä se on aivan keskeisen tärkeää, vahvistaa Siilos.

Laitos voidaan kytkeä verkkoon vasta sitten kun se toimii moitteettomasti. Sähköntuotannon on määrä alkaa vuoden 2018 lopulla.

Valmistumisensa jälkeen Olkiluoto 3 tuottaa sähköä 13 terawattituntia vuodessa, mikä kattaa lähes 16 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.