Juniorijoukkueisiin valtava tunku – KHL, Laine ja Puljujärvi näyttävät tietä tähtiin

KHL on tuonut unelman maailmantähteydestä juniorikiekkoilijoiden kotiovelle. Isot kiekkoseurat HIFK, Jokerit ja Espoo United hautovat nyt rauhassa tulevaisuuden pelaajia – jatkuvaa seuranvaihtoa ei enää sallita.

jääkiekko
Jokerien junnukiekko pelaajia

Tahtotila on Helsinki Areenan alle louhitun jääluolan kaukalossa kova, vaikka kyseessä ei ole peli tai varsinaiset harjoitukset. Jokereiden junioreille tarkoitettuihin vapaamuotoisiin treeneihin eli iltapäiväjäille riittää tulijoita. Siellä kaikki pelaavat, eikä kukaan jää vilttiketjuun.

Tällä kertaa nuorimmat pelaajat ovat 5–8-vuotiaita. He saavat jäästä pelilleen puolikkaan ja osa heistä päälleen neonvihreän paidan. Toisessa päässä isommat harjoittelevat laukomista maaliin, jonka eteen on kiinnitetty maalivahdin virkaa toimittava vanerilevy.

Pienempien puolella luistellaan niin lujaa kuin hokkareista päästään. Välillä muksahdellaan vuorotellen tai samaan aikaan. Sääntöjä tulkitaan vähän sinne päiin. Jokereiden junioripäällikkö Mikko Nurminen puhaltaa pelin hetkeksi poikki.

– Oliko hyvä tsemppi? Oli, mutta siellä oli myös vähän sellaista, että törmäillään. Ei mennä törmäilemään, eikä varsinkaan kädet edellä tai maila ylhäällä. Eikö niin?

– En mä mennyt silleen, yksi junioreista puolustautuu kypäränsä takaa.

Jokerien junnukiekko valmentaaja
Jokereiden junioripäällikkö Mikko Nurminen uskoo, että juniorit innostuvat nähdessään kotihallissaan suuria KHL-tähtiä.Antti Kolppo / Yle

– Eikä enää mitään liukumisia kavereiden jalkoihin. Tarvitseeko ottaa juomataukoa?

– Ei! vastataan yhdestä suusta, vaikka suuta taatusti kuivaa.

– Otetaan kuitenkin nyt lyhyt minuutin juomatauko ja sitten jatketaan, Nurminen sanoo napakasti.

Vastaavia keskusteluja käydään jäähalleilla ympäri Suomen. Pääkaupunkiseudulla tänä syksynä todennäköisesti jopa enemmän kuin aikaisempina vuosina, sillä uusia junioripelaajia ja kiekkokoululaisia on aloittanut Jokereissa, HIFK:ssa ja Blues Juniorsissa enemmän kuin vuosiin.

Kaikkiaan Uudellamaalla on 31 junioritoimintaa pyörittävää seuraa. Niistä 18 toimii pääkaupunkiseudulla. Viime kaudella pääkaupunkiseudun joukkueissa pelasi noin 6 000 nuorta ja vielä nuorempaa kiekkoilijaa. Tämän kauden lukuja ei vielä tiedetä, mutta todennäköisesti ne ovat edellistä suuremmat.

HIFK:n junioripäällikkö Jari Riihinen kertoo, että lajin suosiosta kertoo se, että Töölössä tukikohtaansa pitävään helsinkiläisjoukkueeseen on perustettu kokonaan kaksi uutta juniorijoukkuetta.

– Pelaajia olisi enemmänkin tulossa, Riihinen sanoo.

Juniorikiekkoilun suosion takana ovat osaltaan varmasti alkuvuodesta pokatut 18-vuotiaiden ja 20-vuotiaiden maailmanmestaruudet, jotka ovat tuoneet tullessaan uusia Jesse Puljujärven ja Patrik Laineen kaltaisia esikuvia.

– Menestys turvaa sen, että suomalainen jääkiekko pysyy kiinnostavana lajina tulevaisuudessakin, Riihinen miettii.

Junnuista nuorin ei edustusjoukkueen liigasta piittaa

Jos vertaa kolmen syksyn takaiseen tilanteeseen, pääkaupunkiseudun kiekkokenttä on mennyt aivan uuteen uskoon: Jokerit siirtyi kaksi vuotta sitten kansainväliseen KHL:ään ja Espoon Blues putosi viime keväänä SM-liigasta konkurssin takia. Näiden seurauksena HIFK kilpailee tätä nykyä ainoana pääkaupunkiseutulaisena joukkueena Suomen mestaruudesta. Espoon Bluesin tilalle perustettu Espoo United puolestaan edustaa Mestiksessä, eli Suomen toiseksi kovatasoimmassa liigassa.

Suomen Jääkiekkoliiton aluekoordinaattori Joni Leanderin mukaan liigojen välinen tasoero ei näy käytännön juniorityössä.

– En usko, että sillä on mitään merkitystä junioreille, ainakaan heistä pienimmille, Leander pohtii.

Samoilla linjoilla on myös Blues junioreiden toiminnanjohtaja Niko Merikanto. Hänen mukaansa joukkueen valintaan vaikuttaa ensisijaisesti hallin sijainti eikä joukkueen tasoitus. Blues Juniorsin mestisjoukkue Espoo Unitedin kanssa vastikään tekemä yhteistyösopimus mahdollistaa myös espoolaisille ammattilaisuuteen tähtäävän pelaajapolun.

Merikanto sanoo, että nuoremmissa ikäluokissa Bluesin tippuminen SM-liigasta ei ole vaikuttanut mitenkään. Kiekkokouluun on ollut jopa enemmän tulijoita kuin aiemmin.

– Vanhemmissa ikäluokissa on muutama nuorten SM-sarjoissa pelannut yksilö on saattanut tehdä omat ratkaisunsa vaihtaa seuraa. En sitten osaa sanoa, onko syynä juuri se ettei Espoossa ole enää SM-joukkuetta, Merikanto tuumaa.

Jokereiden junioripäällikkö Mikko Nurminen kokee, että narripaitojen pelaaminen maailman toiseksi kovatasoisimmaksi liigaksi rankatussa KHL:ssä on joukkueelle selvä etu.

– Kyllä se kiinnostusta lisää. Ihmisillä on tietysti erilaisia mielipiteitä, mutta me ainakin koetaan että mielikuva meistä on positiivinen ja me saamme paljon positiivista palautetta.

Jokerien junnukiekko pelaajia
Iltapäiväjäillä kohtaavat monenikäiset juniorikiekkoilijat.Antti Kolppo / Yle

Nurminen kertoo, että Jokeri-juniorit ja yhteistyöseurojen pelaajat saavat lippuja Hartwall Arenan KHL-peleihin.

– Onhan se konkreettinen etu pienille pelimiehille, että pääsee näkemään maailmantähtiä pelaamassa Helsingissä oman joukkueen väreissä, Nurminen sanoo.

Stoppi kiireelle ja pitkille välimatkoille

Juomatauon jälkeen Jokeri-juniorit palaavat pörräämään jäälle. Kolme kertaa viikossa Helsinki Areenan maanalaisessa harjoitushallissa järjestettävät iltapäiväjäät kestävät tunnin, joten jokainen minuutti luistimilla on arvokas. Harva ehtii pyyhkiä edes räkää nenänsä alta.

Kysymykseen siitä, erottuuko joukosta jo mahdollinen seuraava Puljujärvi, Nurminen vastaa hyväntuulisesti naurahtaen:

– Ei tuonikäisistä voi vielä sanoa. Pääasia, että näillä on hauskaa.

Ei ole ollut mitään järkeä, että Kehä 3 ulkopuolelta ajetaan Helsinkiin, vaikka kotia lähelläkin olisi tarjolla laadukasta toimintaa.

Joni Leander, aluekoordinaattori Suomen Jääkiekkoliitto

Junioripäällikön vastaukseen tiivistyy kolmen suuren seuran keväällä tekemä niinsanottu herrasmiessopimus, jonka tarkoituksena on rauhoittaa harrastajien turhaa seilaamista seurojen välillä. Keskittyä harrastamiseen eikä tähtien tehtailuun, vaikka vanhemmilla olisi horjumaton käsitys jälkikasvunsa erinomaisuudesta.

Käytännössä sopimus tarkoittaa sitä, että C-juniori-ikäisiä eli 16-vuotiaita nuoremmat eivät saa vaihtaa seuraa ilman hyvää syytä, kuten muuttamista.

– Siinä ei ole ollut mitään järkeä, että Kehä III:n ulkopuolelta ajetaan Helsinkiin treeneihin, vaikka kotia lähelläkin olisi tarjolla laadukasta toimintaa. Jos pienistä seuroista lähtee pelaajia muualle, se voi johtaa siihen, että koko ikäluokan toiminta saattaa hajota, summaa Joni Leader Jääkiekkoliitosta.

HIFK:n junioripäällikkö Jari Riihinen kertoo, että sopimuksella pyritään estämään turhaa kiirehtimistä ja sitä, että jääkiekko haukkaa liian nopeasti liian suuren osan lapsen ja tämän perheen elämästä – vaikka kyseessä pitäisi niemenomaan olla kiva harrastus.

Seurojen junioripäälliköt ovat yhtä mieltä siitä, että koska aika harvasta kuitenkaan on ammattilaiseksi, lapsuutta ei kannata kuluttaa ruuhkassa auton takapenkillä matkalla treeneihin tai sieltä pois.

– Ei ole järkeä kerätä heti kaikkia parhaita äijiä samaan joukkueeseen. Totta kai sellaisella joukkueella pärjää, mutta se on näennäistä kehittämistä ja ylitsepursuavaa menestyksen tavoittelua. Sen sijaan tavoitteena olisi, että jokainen seura tekisi hyvää omilla pelaajillaan, Riihinen sanoo.

Kello alkaa lähestyä puoli viittä ja Nurminen kutsuu juniorit pois jäältä.

– Huomenna taas! Ihanaa! yksi vähän päälle metrinkorkuinen ilmoittaa hoippuessa pukuhuoneeseen.