Kielitoimiston johtaja kiittää tekstiviestejä: opetti suomalaiset viestimään tiiviisti

Niin tekstiviesteihin kuin nykyään yleistyneisiin nettipohjaisiin pikaviestisovelluksiinkin liitetään pelko siitä, että kieli köyhtyy ja kielioppi rapautuu. Turha pelko, tekstaaminen tekee hyvää, sanoo Kielitoimiston johtaja Salli Kankaanpää.

Kotimaa
Tekstiviesti
Vanhoissa kännyköissä tekstiviestien enimmäismerkkimäärä oli 160.Yle

Tekstiviesteillä on ollut vähäinen vaikutus suomalaisten kielenkäyttöön, arvioi Kielitoimiston johtaja Salli Kankaanpää. Tekstiviestit vyöryivät suomenkielen käyttäjien arkeen todenteolla 1990-luvun jälkipuoliskolla ja saivat sellaisetkin ihmiset kirjoituspuuhiin, jotka eivät aiemmin välttämättä kovin paljon kirjoittaneet.

Tekstiviesteissä kielen käyttöä leimasi se, että sanottava piti ahtaa suhteellisen pieneen tilaan. Moni pelkäsi, että lyhyt ilmaisu romuttaisi kirjoitetun kielen oikeaoppisuutta.

– Kun tulee uusia viestintäkanavia, niin monesti niiden vaikutusta kieleen suurennellaan ja pelätään. Tekstiviesteillä ei ole ollut ainakaan kielteistä vaikutusta kieleen vaan pikemminkin päinvastoin. Tekstiviestit ovat opettaneet käyttämään kieltä tiiviisti ja lyhyesti, raskaan sarjan kieliauktoriteetti Salli Kankaanpää sanoo.

Tekstailutavat eivät uhkaa muuta kielen käyttöä

Esimerkiksi ennakoiva tekstinsyöttö pakotti alkuaikoina tekstareiden kirjoittajat kirjoittamaan esimerkiksi yhdyssanoja väärin. Vääräoppisten kieliasujen pelättiin yleistyvän laajemminkin kieleen.

Sama pelko on ilmassa nytkin, kun esimerkiksi nuoriso ei enää päätä WhatsApp, SnapChat ja muita pikaviestijään pisteeseen. Viestin päättämistä pisteeseen pidetään jopa epäkohteliaana ilmaisuna.

– En voi sanoa, että tekstiviesteillä olisi ollut vaikutusta kenenkään yhdyssanojen käyttöön. Esimerkiksi pisteettömyys nykyään kertoo, että kielen käyttö on muuttunut siinä nimenomaisessa viestinnän lajissa, ja on mahdollista, että se yleistyisi vaikkapa sähköpostien kirjoittamisessakin. Ei ilmiö kuitenkaan mikään suuri uhka ole.

Kankaanpää arvelee, että pisteettömyys voi olla jopa ohimenevä ilmiö. Pisteillä on etenkin pidemmissä viesteissä paikkansa.

Kaikkiaan Kankaanpää pitää erilaisia kirjoitettuja viestisovelluksia pääasiassa myönteisenä ilmiönä kaikkine sivuilmiöineenkin.

– Mitä enemmän tulee kirjoitettua suomen keiltä ja miksei muitakin kieliä, niin sitä parempi. Silloin tulee harjoitettua kieltä ja oppii erilaisia kirjoitustilanteita ja vuorovaikutustilanteita. Jos näillä jotakin vaikututsa on, niin enimmäkseen hyvää vaikutusta.