Syntyvyys laskee, tarvitseeko Kainuu synnäriä? "Uusi sairaala tarvitaan joka tapauksessa"

Uuden sairaalan tilojen pitäisi olla sellaisia, että ne toimivat vielä 20–30 vuoden päästäkin. Lääkintöneuvoksen mukaan ei kannata rakentaa sellaista mitä ei tarvita.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Havainnekuva Kainuun uudesta sairaalasta.
Havainnekuva Kainuun uudesta sairaalasta.Kainua – Kainuun uusi sairaala -allianssi

Suomen sairaalakiinteistöt ovat vanhahkoja, sillä ne on rakennettu pääasiassa 1960-luvulla. Esimerkiksi Kainuuseen ollaan rakentamassa uutta sairaalakiinteistöä, mutta sen suunnitteleminen ei ole helpoimmasta päästä. Tänä päivänä rakennettavan sairaalan toiminnot suunnitellaan siten, että niiden tilat toimisivat vielä 20–30 vuodenkin kuluttua.

Kainuussa haasteita aiheuttavat väestön ikääntyminen ja väheneminen (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi syntyneiden määrä (siirryt toiseen palveluun) on laskenut melko nopeasti ja sama suunta jatkuu myös ennusteissa. Tämä herättää kysymyksen siitä, rakennetaanko uuteen sairaalaan synnytysyksikköä vai ei?

– Sellaisten tilojen rakentaminen, joita ei koskaan tarvita, on varojen tuhlaamista. Ne ovat sitten poissa jostain muualta, esimerkiksi kotiinvietyjen palveluiden kehittämisestä. Jos resurssit ja voimavarat laitetaan tiili- ja betoniseiniin, ne jäykistävät toimintarakennetta, toteaa lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Ja kun tilanne Kainuussa nyt on jo se, että mennään poikkeusluvalla synnytysten suhteen, mikä tilanne on sitten kun sairaala valmistuu? Uusi sairaala tarvitaan joka tapauksessa, sen tarve ei poistu. Mutta tarvitaanko niin suuri sairaala?

Hyvin nopeassa tahdissa olemme laittamassa sairaaloiden rakentamiseen lähes 4 miljardia euroa.

Timo Keistinen

Keistisen mainitsemat asiat ovat olleet Kainuun uuden sairaalan suunnittelussa mukana alusta lähtien, kertovat sairaalan projektijohtaja, ylilääkäri Jukka Juvonen ja projektipäällikkö Terho Pekkala Kainuun sote -kuntayhtymästä.

Heidän mukaansa lääkintöneuvoksen huoli turhasta rakentamisesta on aiheeton, sillä arvioiden mukaan erikoissairaanhoidon tarve säilyy Kainuussa tulevina vuosikymmeninä nykyisellä tasolla, mutta jakaantuu nykyisestä poikkeavasti eri erikoisaloille.

Kainuun uudessa sairaalassa on tarkoitus käyttää tiloja aiempaa tehokkaammin, käytössä olevat tilat vähenevät 10 prosentilla ja vuodepaikat 30 prosentilla, koska laitoshoito korvaantuu avohoidolla edelleen.

Lääkintöneuvoksen pääpaino työssä on uuden lainsäädännön valmistelu, kuten esimerkiksi sotelainsäädännön.

Keistinen näkee, että Kainuuta ja koko Suomea ajatellen olisi synnytysyksiköiden säilymisen kannalta tärkeää, että elinkeinoelämä ja teollisuus olisivat vireitä, jotta nuoret perustaisivat perheitä.

– Emme voi odotella väestön vanhenemista, vaan ratkaisut tulisi etsiä. Lisäksi on tärkeää, että nuorilla perheillä on mahdollisuus turvallisiin synnytyksiin ja että he saavat palvelut.

Hoitoja viedään yhä enemmän kotiin

Kainuun uuden sairaalan tilaratkaisuissa ei puhuta yksistään synnytysyksikön kohtalosta vaan myös muista tiloista.

Lääkintöneuvos Timo Keistinen kertoo, että vuodeosastojen tarve pienenee Suomessa 3–5 prosentin vuosivauhtia, koska juuri kotiinviedyt palvelut lisääntyvät, ja leikkauksissa siirrytään yhä enemmän päiväkirurgiaan.

– Varmasti leikkaustoiminta jatkuu Kainuussa, vaikka raskaat leikkaukset siirtyisivätkin Ouluun tai Kuopioon. Kainuussa täytyy olla myös valmius päivystysaikaiseen toimintaan. Tilatarve selkeästi pienenee, ja on mietittävä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Kainuu on laaja alue, joten on myös pohdittava miten palvelut toimivat vaikkapa Hyrynsalmella ja Puolangalla, mitä siellä on lähellä. Vaikka puhutaan hoitojen keskittämisestä, tosi asiassa hoitoja viedään yhä enemmän kotiin ja lähelle, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Sellaisten tilojen rakentaminen, joita ei koskaan tarvita, on varojen tuhlaamista.

Timo Keistinen

Kainuun uuden sairaalan lähtökohtana onkin ollut, että mahdollisimman moni palveluita tarvitseva voidaan tulevaisuudessa hoitaa muualla kuin sairaalassa. Tilasuunnittelussa on huomioitu myös se, että valinnanvapauden lisääntyessä ja digitalisaation edetessä palveluiden kysynnän ennakointi vaikeutuu, siksi sairaalan tilat suunnitellaan sellaiksi, että niihin on helppo tehdä muutoksia.

Tilaratkaisujen miettiminen ei koske pelkästään uutta Kainuun keskussairaalaa.

– Hyvin nopeassa tahdissa olemme laittamassa sairaaloiden rakentamiseen lähes 4 miljardia euroa. Saman aikaisesti meneillään on hallintorakenteiden muutos, teknologiamuutos ja esimerkiksi kotiinviedyt palvelut sekä terveysteknologia lisääntyvät. Tarvitaan uudenlaisia ja uuteen toimintamalliin sopivia kiinteistöjä, Timo Keistinen mainitsee.

Onnistuneista kotiinviedyistä palveluista Keistinen nostaa esimerkiksi juuri Kainuun.

– Ensihoito hoitaa hyvin paljon potilaita jo kotona. On pystytty rakentamaan järjestelmiä, joissa potilaan ei tarvitse tulla sairaalaan. Lisäksi ambulanssit ovat Kainuussa erittäin hyvin varustettuja. Ja varmasti digitalisaatio muuttaa tilannetta entistä paremmaksi, ettei tiloja tarvita.

– Seurantalalaitteet, joilla potilaita voidaan kotona seurata, lisääntyvät koko ajan. Isot firmat, kuten Nokia, panostavat potilaiden etäseurantaan ja terveysteknologiaan, Keistinen jatkaa.