Viron tuleva presidentti on kansalle aivan vieras

Kompromissiehdokasta eivät tunteneet kaikki kansanedustajatkaan. Maanantaina Kersti Kaljulaid valitaan jokseenkin varmasti Viron presidentiksi.

Ulkomaat
Kersti Kaljulaid ja Eiki Nestor pöydän takana. Edessä rivi mikrofoneja.
Kersti Kaljulaid ja riigikogun puhemies Eiki Nestor kertomassa Kaljulaidin ehdokkudesta tiistaina.Hanna Samoson / ERR

Viron äärimmilleen mutkistuneiden presidentinvaalien oikaisijaksi esitetty Kersti Kaljulaid on kansalle ilmeisen outo. Varsinaisia kyselyjä Virossa ei ole ehditty tehdä, mutta tiedotusvälineiden julkaisemissa katugallupeissa ani harva on kertonut kuulleensa Kaljulaidista aiemmin.

Parlamentin eli riigikogun vanhimpienneuvoston ehdolle pyytämä Kaljulaid on tällä viikolla esittäytynyt ryhmille ja saanut lupauksen riittävästä tuesta vaalissa. Kansanedustajien protestointia ryhmäkuria vastaan pidetään toki mahdollisena mutta erittäin epätodennäköisenä.

Riigikogussa on 101 kansanedustajaa. Voittoon maanantaisessa vaalissa tarvitaan kahden kolmasosan eli vähintään 68 kansanedustajan äänet.

Kaljulaid kieltäytyi kesällä ehdokkuudesta

Kaljulaid on koulutukseltaan alun perin biologi, mutta hän on työskennellyt ennen muuta talouden parissa. Presidentiksi hän siirtyy Euroopan tilintarkastustuomioistuimesta.

Politiikassa hän on sikäli tulokas, ettei ole koskaan ollut ehdolla vaaleissa. Puoluekanta on kuitenkin selvä: hän on pitkäaikainen Isänmaan liiton jäsen. Nykyisin puolue on osa IRL:ää, Isänmaan ja Res publican liittoa.

46-vuotias Kaljulaid esittäytyi virolaisille yleisradioyhtiö ERR (siirryt toiseen palveluun):n keskiviikkoiltaisessa Pealtnägija-tv-ohjelmassa. Hän kertoi, että häntä oli pyydetty jo kesällä mukaan presidenttikisaan.

Tuolloin hän kieltäytyi, koska ei uskonut saavansa juurikaan kannatusta. Parlamentin vanhempienneuvoston tämänviikkoinen tarjous oli aivan odottamaton myös hänelle itselleen, hän sanoo.

Kaljulaid lupaa sanansijaa heikoimmille

Kysymykseen, millainen valtionpää hänestä tulee, Kaljulaid vastasi, että maa saa hänestä empaattisen presidentin.

– Sellaisen, joka keskustelee kaikkien eturyhmien kanssa eikä koskaan unohda, että heikoimmat on pantava etusijalle. On tärkeää antaa sijaa niiden äänelle, jotka yleensä jäävät yhteiskunnassa kuuntelematta, Kaljulaid sanoo.

Häneltä kysyttiin myös muun muassa näkemystä kielivähemmistöjen integrointiin. Virossa on suuri venäjänkielinen vähemmistö, ja kielikysymys aiheuttaa kitkaa.

Kaljulaid nosti esimerkiksi Luxemburgin. Suuresta maahanmuutosta huolimatta luxemburgin kielen puhujien määrä on runsaassa vuosikymmenessä kasvanut viidenneksen.

– Siihen on päästy niin, että kielen opetus on kyselemättä ja ilmaiseksi saatavilla aina ja kaikkialla. Mielestäni niin voisi olla myös Virossa siitä riippumatta, onko joku muuttanut tänne viime vuonna vai ollut täällä ikiaikoja.

Tutkija ennustaa alkuun pieniä suosiolukuja

Vaikka Viron presidenttikuvio meni kuperkeikkaa ja lopputulos on täydellinen yllätys, niin yksi ennustus on toteutumassa: Viro saa ensi kertaa naispresidentin.

Riippumattoman ehdokkaan Marina Kaljurandin suosio oli mielipidekyselyssä valitsijamiesvaalin alla samaa luokkaa kuin muilla ehdokkailla yhteensä. Se oli kuitenkin vain kansan kanta, eikä kansa saa Virossa äänestää presidentistä.

Miten kansa sitten suhtautuu valtionpäähän, joka on sille saneltu? Tallinnan yliopiston politiikantutkijan Tõnis Saartsin arvio ERR:n tv-uutisissa (siirryt toiseen palveluun) oli, että Kaljulaidin kansansuosio ei aluksi ole kovin korkea, mutta nousee, jos hän pystyy osoittamaan olevansa vahva niin sisä- kuin ulkopoliittisesti. Lennart Merikään ei ollut aluksi kansansuosikki, Saarts muistuttaa.

Eesti Päevaleht -lehden keväällä teettämässä mielipidekyselyssä (siirryt toiseen palveluun) kansalaiset halusivat presidentin, joka olisi kansanläheinen ja kompromissihakuinen ja puuttuisi tarpeen tullen sisäpolitiikkaan, vaikka hänelle ei siihen valtaoikeuksia olekaan. Toiveet eivät olleet muuttunut olennaisesti kymmenen vuoden takaisesta kyselystä.

Puolueet eivät halua kansanvaalia

Tekemättä on kysely siitä, haluaako kansan enemmistö, että presidentti valittaisiin kansanvaalilla. Puolueista kuitenkin vain keskusta pitää sitä hyvänä ajatuksena, joten perustuslain muutos tuskin on odotettavissa.

Siim Kallas nojaa käteensä katsomossa.
Siim Kallas oli toinen valitsijamiesvaalin kakkoskierroksen ehdokkaista. Äänet eivät riittäneet valintaan.Valda Kalnina / EPA

Valitsijamiesvaaleissa kitkerän tappion kokenut pääministeripuolue reformin ehdokas, Viron politiikan konkari Siim Kallas sen sijaan on muuttanut mielensä.

– Olen tähän saakka ollut vahvasti sillä kannalla, että presidentin valinta kuuluu riigikogulle, kuten perustuslaissa sanotaan. Nyt minun on rehellisesti sanottava, ettei kansanvaali olisikaan hullumpi ajatus, Kallas kommentoi uutisportaali Delfille (siirryt toiseen palveluun) riigikogun nahkapäätöksen jälkeen, ennen valitsijamiesvaalia.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus