Hauska ilmiö Saimaan rannalla – järven nimi riippuu siitä, miltä rannalta sitä katsoo

Harva joensuulainen sanoo kotikaupunkinsa olevan Saimaan rannalla, vaikka ulappa on järven suurimpia. Esimerkiksi Lappeenrannassa Saimaa on ylpeyden aihe.

Saimaa
Marja-Leena Nuuttila sekä Neera ja Viivi lenkkeilemässä.
Marja-Leena Nuuttila sekä koirat Neera ja Viivi suosivat järvimaisemaa lenkkeilypaikkana.Janne Ahjopalo / Yle

Joensuulainen Marja-Leena Nuuttila on juuri tehnyt kymmenen kilometrin lenkin rantoja pitkin koiriensa Neeran ja Viivin kanssa. Kun Nuuttilalta kysyy, minkä veden rannalla olemme, vastaus on selvä.

– Pyhäselän äärellä. Tämähän yhtyy myöhemmin Oriveteen Rääkkylän kohdalla.

Kun Nuuttilalta kysyy, onko vesi Saimaata, hän hieman empii "Onhan tämä osa Saimaata toki".

Suomen suurin järvi Saimaa liplattelee muun muassa Lappeenrannan, Mikkelin ja Joensuun edustalla. Pohjois-Karjalan pääkaupungissa Joensuussa kuitenkin puhutaan Pyhäselästä. Tämä on jopa aiheuttanut sen, etteivät kaikki koe vettä lainkaan Saimaaksi.

Joensuun Pursiseuran kommodori Jarmo Solja tietää Joensuun olevan Saimaan rannalla, mutta silti sanoo sen kuulostavan hänen korvaansa vieraalta.

– Faktanahan se toki on oikein. Minä lähden kyllä esimerkiksi Orivedelle, Puruvedelle tai Pyhäselälle, toteaa Solja.

Meren rannalta Raisiosta Joensuuhun kaupunginjohtajaksi vuonna 2010 saapunut Kari Karjalainen ei ihan heti tiedostanut Pyhäselän olevan Saimaata.

– Sitten huomasin, että järvellähän menee suuria rahtilaivoja, naurahtaa Karjalainen.

Lappeenranta ja Mikkeli ihmettelevät

Saimaa on Pohjois-Karjalasta katsottuna järvenä moniselitteinen: toisaalta voidaan puhua Suur-Saimaasta tai Pohjois-Saimaasta.

Etelä-Karjalan pääkaupungissa Lappeenrannassa Saimaa on vahva brändi ja siellä vesille lähdettäessä mennään Saimaalle. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kummeksuu joensuulaisten ujoutta Saimaasta.

On ihan tavallista että vesistöllä tai vaikkapa vuorella on sen eri puolilla omat nimityksensä.

Janne Saarikivi

– Lappeenranta ja Mikkeli ovat yksiselitteisesti kaupunkeja Saimaan rannalla. Joensuukin voisi olla, koska Saimaan pitäisi olla luontainen asia sielläkin, sanoo Jarva.

Myös Etelä-Savon pääkaupungin Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen toivottaa Joensuun tervetulleeksi Saimaa-kaupunkien joukkoon.

– Ajattelu on helposti meillä suomalaisilla niin pientä. Mennäänhän sitä lomallakin Alpeille ja Kanarialle, vaikka niissä on pienempiä aluekokonaisuuksia, toteaa Halonen.

Tutkijalta ymmärrystä

Kielitieteilijä sen sijaan ymmärtää sen, että joensuulaiset puhuvat Pyhäselästä eivätkä Saimaasta. Helsinkiläisellä professori Janne Saarikivellä on sukulaisia Pohjois-Karjalassa ja hän tietää, kuinka Saimaasta puhutaan mieluiten järven selkien perusteella.

– On ihan tavallista että vesistöllä tai vaikkapa vuorella on sen eri puolilla omat nimityksensä. Ei paikallisyhteisöjen tarvitse ajatella kokonaisuutta, koska läheiseksi koetut paikat kiinnittyvät ihmisten identiteettiin.

Saarikivi on Joensuussa käydessään pannut merkille suuren Pyhäselkä-maiseman, joka on liki 30 kilometriä – vastarantaa Rääkkylän suuntaan on vaikea erottaa. Kielitieteilijällä on yksi ehdotus joensuulaisille.

– Järvimaisema ei näy kunnolla kaupunkikeskustaan. Maisema saisi avautua nykyistä paremmin esimerkiksi jostakin korkeasta rakennuksesta, jossa voisi juoda kahvit, esittää Janne Saarikivi.