Turkissa pidätysaalto pelottaa – toimittajan tytär toivoo, että isä kirjoittaisi vain lastenkirjoja

Turkissa heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeiset puhdistukset jatkuvat armottomalla tehokkuudella. Nyt kaikki presidentti Recep Tayyip Erdoğanin vastustajat näyttävät olevan tulilinjalla.

Yle maailmalla
Toimittaja kadulla Istanbulissa.
Toimittaja, kirjailija Ahmet Şık on tutkinut Turkin vallankaappausyrityksestä syytetyn Fethullah Gülenin kannattajien soluttautumista turvallisuusjoukkoihin. Tom Kankkonen / YLE

Toimittaja ja kirjailija Ahmet Şık tuntee Turkin vallankaappausyrityksestä syytetyn Gülen-liikkeen hyvin.

Ahmet Şık joutui vankilaan vuonna 2011, kun hän yritti tutkia salamyhkäisen uskonnollisen johtajan Fethullah Gülenin kannattajien soluttautumista turvallisuusjoukkoihin. Şıkin mielestä nimenomaan Gülen-liike järjesti hänet vankilaan.

– Ei tullut kirjaa, vaan syyte ja yli vuoden kestänyt tutkintavankeus, Şık selittää kun tapaamme Istanbulissa.

Ahmet Şık on kuitenkin huolissaan. Hänestä vallankaappauksen jälkeiset puhdistukset ovat muuttuneet noitavainoiksi.

Istanbulissa on vaikea uskoa, että kaksi ja puoli kuukautta sitten Turkissa tehtiin verinen vallankaappausyritys, jossa kuoli yli 240 ihmistä. Kaikki näyttää hyvin normaalilta.

ihmisiä kadulla
Istanbulin keskustassa arki jatkuu normaalisti, vaikka pinnan alla kuohuu.Tom Kankkonen / Yle

Tapaamme Beyoğlun vilkkaassa kaupunginosassa, jossa on paljon kahviloita ja ravintoloita. Katunäkymä on kuin mistä tahansa eteläeurooppalaisesta kaupungista.

Tutustuin Ahmet Şıkiin 1990-luvulla, kun hän työskenteli nyt jo lakkautetussa, vapaamielisessä Radikal-lehdessä. Vanhan tuttavan näkeminen tuntuu hyvältä. 45-vuotias Şık ei näytä lannistuneelta mieheltä. Hän puhuu innostuneesti ja nopeasti.

Erdoğan ja Gülen käsi kädessä

Kun Şık päätyi vankilaan runsaat viisi vuotta sitten, Turkissa elettiin aivan eri aikaa kuin nyt. Yhdysvalloissa asuva Fethullah Gülen ja Turkin nykyinen presidentti Recep Tayyip Erdoğan olivat liittolaisia.

Yhteisenä hankkeena oli Turkin asevoimien ei-uskonnollisen kenraalikunnan nujertaminen. Kenraalit olivat toistamiseen puuttuneet politiikkaan, ja tämän vallan murtamiseen käytettiin järeitä toimia.

Lukuisia upseereita, asevoimien entinen komentaja mukaan lukien, vangittiin syytettyinä vallankaappausyrityksestä. Siinä samassa Şık joutui vankilaan. Vuonna 2011 pääministerinä toimiva Erdoğan oli mukana lähettämässä Şıkiä vankilaan ja luonnehti hänen kirjahankettaan ”pommia vaarallisemmaksi”.

Gülenin miehillä vahva ote asevoimista

Viime vuonna turkkilainen kenraali arvioi Şıkille, että asevoimien kenraalikunnasta noin kolmasosa kannatti Güleniä. Muualla upseeristossa osuus oli vielä korkeampi.

Nainen reimuitsee panssarin edustalla.
Presidentti Erdoğanin kannattajilla oli keskeinen rooli heinäkuun vallankaappausyrityksen kukistamisessa. Sedat Suna / EPA

Fethullah Gülen ja hänen kannattajansa luonnehtivat ryhmäänsä maltilliseksi islamilaiseksi liikkeeksi, joka edistää uskonnollista vuoropuhelua ja hyväntekeväisyyttä.

Kukaan ei tiedä, mitä Gülen-liike aikoi tehdä vallalla, jonka se onnistui keräämään soluttautumalla asevoimiin, poliisiin ja oikeusjärjestelmään.

Vain Fethullah Gülen voisi kertoa, miten hänen liikkeensä aikoi muokata Turkkia, mutta hän ei puhu totta.

Toimittaja Ahmet Şık

– Tavoitteena oli valtion haltuunotto. Vain Fethullah Gülen voisi kertoa, miten hänen liikkeensä aikoi muokata Turkkia, mutta hän ei puhu totta, Şık kuvailee.

“Tavoitteena mustien kalojen akvaario”

Hänen mielestään sekä Gülenillä että presidentti Recep Tayyip Erdoğanin Oikeus- ja kehityspuolueella oli samat tavoitteet, eli Turkin kääntäminen entistä uskonnollisempaan suuntan.

– Turkki on kuin akvaario, jossa on värikkäitä kaloja. Täällä on monia kielellisiä ja etnisiä ryhmiä ja erilaisia elämäntapoja. Sekä Oikeus- ja kehityspuolue että Gülen-liike haluavat akvaarion, jossa on vain mustia kaloja, Ahmet Şık miettii.

Häneen mukaansa mustien kalojen akvaario olisi uskonnollinen valtio.

MIehiä ravintolassa, Ravintola Refik, Istanbul
Istanbulilaisia viettämässä iltaa modernin Turkin perustajaksi luonnehditun Kemal Atatürkin kuvien alla. Turkissa moni pelkää, että ei-uskonnollinen valtio on uhattuna.Jessica Stolzmann/ YLE

Erdoğanilla olisi paljon selitettävää

Ahmet Şıkin mielestä Erdoğanilla olisi paljon kerrottavaa suhteistaan Gülen-liikkeeseen, mutta kukaan ei uskalla tutkia yhteistyötä.

Erdoğanin ja Gülenin liittolaissuhde alkoi hajota vuonna 2012, mutta on vaikea sanoa miksi. Kyse oli ehkä kahden samankaltaisia tavoitteita ajavan johtajan valtataistelusta.

Gülenisteiksi väitetyt poliisit ja syyttäjät käynnistivät loppuvuodesta 2013 suoraan Erdoğanin perheeseen ja muuhun lähipiiriin kohdistuvan korruptiotutkinnan. Tämä oli sodanjulistus, ja Gülenin kannattajia ryhdyttiin erottamaan poliisista ja oikeuslaitoksesta.

Heinäkuun kaappausyritys puolustustaistelua

Ahmet Şıkin mielestä heinäkuun vallankaappausyritys oli gülenistien yritys suojella viimeistä linnakettaan, Turkin asevoimia.

Tyttäreni pelästyi, kun jouduin vankilaan. Hän pyytää vieläkin, että kirjoittaisin lastenkirjoja tai keittokirjoja.

Ahmet Şık, toimittaja

– Heillä ei ollut vaihtoehtoa. Gülenin kannattajat olivat menettäneet asemiaan muualla. On väitetty, että asevoimissa oli luvassa mullistuksia 16. heinäkuuta. Kaappausyritys tehtiin edellisenä iltana. Uhkapeli päättyi tappioon, Ahmet Şık selittää.

Hänen mukaansa gülenistit eivät olleet kaappaamassa valtaa yksin, vaan mukana oli muita presidentti Erdoğanin vastustajia. Mutta liittouma hajosi ennen aikojaan, mikä selittää osaltaan vallankaappausyrityksen epäonnistumista.

Presidentti Erdoğan luonnehti epäonnistunutta vallankaappausyritystä "jumalan lahjaksi". Erdoğan on käyttänyt kaappausyritystä ja sen tuomaa mahdollisuutta oman valtansa vahvistamiseen tarmokkaasti.

Erdogan katselee lempeästi.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on hyödyntänyt vallankaappauksen jälkeistä tilannetta vahvistaakseen asemiaan.Sedat Suna / EPA

– Puhdistukset kohdistuvat kaikkiin, jotka eivät ole Oikeus- ja kehityspuolueen kannattajia. Kohteena ovat myös monet vasemmistolaiset. Nyt halutaan luoda yksipuoluevaltio, Ahmet Şık kuvailee.

Voisi ehkä kuvitella, että Şık olisi kaikesta huolimatta mielissään siitä, että häntä vainonneet gülenistit kärsivät teoistaan. Mutta hänen mielestään myös Gülenin kannattajien ajojahdissa on menty liian pitkälle. Ihminen voidaan pidättää kuukaudeksi pelkän epäilyn perusteella. Gülenin tukijoiksi väitetyt voivät menettää työpaikkansa ja omaisuutensa hetkessä.

Tytär pyytää kirjoittamaan lastenkirjoja

Ahmet Şık on kuullut huhuja, joiden mukaan myös häntä tutkitaan nyt yhteyksistä Fethullah Güleniin. Tämä kuulostaa jo järjettömältä.

Viime vuodet ovat olleet raskaita Şıkin perheelle.

– Tyttäreni pelästyi, kun jouduin vankilaan. Hän pyytää vieläkin, että kirjoittaisin lastenkirjoja tai keittokirjoja. Kun jouduin vankilaan, tyttäreni oli 12-vuotias. Lapsen on vaikea ymmärtää, että oma isä istuu vankilassa.

.

Naisia sillalla.
Turkissa monet uskonnolliset ihmiset ovat tyytyväisiä maan kehitykseen. Samaan aikaan näkyy kasvavia merkkejä kansan jakautumisesta.Tom Kankkonen / YLE

Moni pakenee, Ahmet ei lähde

Turkissa moni miettii miten voisi muuttaa maasta. Şık ei suunnittele pakoa. Hän sanoo kuitenkin, että hänen kaltaistensa ei-uskonnollista elämäntyyliä ja demokratiaa tukevien ihmisten elämä muuttuu koko ajan vain vaikeammaksi.

– Ymmärrän hyvin, että monet nuoret suunnittelevat lähtöä. Minulla on tuttuja, jotka yrittävät päästä pois tai ovat jo lähteneet.

Ahmet Şıkin mielestä nuorten lähtöhalut ovat yksi merkki siitä mihin maa on menossa. Tulevaisuus ei hyvältä näytä.

Turkin kehityksestä lisää Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelmassa lauantaina kello 12.10 Radio 1, kello 14.03 Radio Suomi.