Tutkimus: Kymmenesosa lapsista ei sairastu aidsiin, vaikka saisi hi-viruksen

Suomalaisen infektiolääkärin mukaan tutkimus on kiinnostava ja raottaa ovea uudenlaisille hoidoille.

tiede
Eteläafrikkalaisessa HOKISA-lastenkodissa Kapkaupungissa hoidetaan hi-virukselle altistuneita lapsia.
Eteläafrikkalaisessa HOKISA-lastenkodissa Kapkaupungissa hoidetaan hi-virukselle altistuneita lapsia.Nic Bothma / EPA

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan kymmenesosalla lapsista on poikkeuksellinen immuunijärjestelmä, jonka ansiosta hi-virus ei aiheuta heille aidsia ainakaan kouluikään mennessä. Joidenkin apinoiden immuunijärjestelmä näyttää toimivan samalla tavalla.

Yleensä sairaus etenee lapsilla hyvinkin nopeasti: hoitamaton hiv-tartunta tappaa yli 50 prosenttia pikkulapsista ennen heidän toista syntymäpäiväänsä.

Science Translational Medicine -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin 170 eteläafrikkalaisen, hiv-positiivisen lapsen verinäytteet. Nämä keskimäärin 8-vuotiaat lapset eivät olleet koskaan saaneet antiretroviraalilääkkeitä, joita tyypillisesti käytetään hivin hoidossa. Siitä huolimatta he eivät olleet sairastuneet aidsiin.

Tutkijat havaitsivat, että lasten immuunipuolustus ei taistellut virusta vastaan – vaan jätti sen lähes täysin huomiotta. Lasten veressä oli runsaasti viruksia, mutta ne eivät heikentäneet heidän immuunijärjestelmäänsä.

Kiinnostavaa kyllä, eräiden apinalajien immuunijärjestelmä reagoi jokseenkin samalla tavalla si-virukseen. Se on apinoiden hiviä vastaava virus, joka on kuitenkin lievempi vaikutuksiltaan eikä aiheuta kantajansa kuolemaa.

"Perusoletukset menevät nurin"

Hiv-positiivisia pitkään hoitanut infektiolääkäri Jussi Sutinen pitää tutkimusta hyvin kiinnostavana.

– Perusoletukset menevät nurin, Sutinen sanoo.

Hänen mukaansa yleensä ajatellaan, että hi-virus aiheuttaa ihmiskehossa sodankäynnin, jossa vastapuolina ovat virukset ja kehon immuunipuolustusta johtavat CD4-auttajasolut. Viruksia nitistetään lääkkeillä, jotta riittävästi auttajasoluja pysyisi hengissä.

– Mutta näillä lapsilla virusten määrät olivat korkealla, ja siitä huolimatta auttajasolut pärjäsivät hyvin. Tämä oli minulle uusi, jännä asia.

Lasten immuunijärjestelmä on tunnetusti erilainen kuin aikuisten. Sutinen huomauttaa, että tutut lastentaudit – esimerkiksi vesirokko – voivat aiheuttaa aikuisille vakaviakin infektioita.

Immuunijärjestelmän muuttuminen tutkittujen lasten kasvaessa voi toisin sanoen tarkoittaa, että he menettävät suojan aidsia vastaan aikuistuessaan.

Vaikka suoja säilyisikin, aikuisuuden kynnyksellä tulee mietittäväksi eettinen näkökohta: jos hiv-positiivinen henkilö ei syö viruslääkkeitä, hän voi tartuttaa viruksen seksikumppaneihinsa.

Herättää toiveita – mutta uudet hoidot vielä kaukana

Sutisen mukaan tutkimus raottaa ovea uudenlaisten hoitomuotojen kehittelylle.

Veressä olevat hi-virukset lisääntyvät auttajasolujen sisällä. Sutinen nostaa esiin, että tutkituilla lapsilla virukset lisääntyivät enimmäkseen lyhytikäisten auttajasolujen sisällä – pitkäikäiset solut ne jättivät rauhaan.

– Jos pystytään selvittämään mekanismeja, joilla lapset pystyvät suojaamaan pitkäikäisiä CD4-auttajasolujaan, voitaisiin ehkä löytää jokin tapa käyttää sitä hoitona myös aikuisilla.

Tyypillisesti aikuisen immuunipuolustus reagoi hiv-tartuntaan voimakkaasti. Antiretroviraalilääkkeillä virusten määrä veressä saadaan vähennettyä hyvin pieneksi, mutta immuunijärjestelmä ei palaa täysin tartuntaa edeltäneeseen tilaan.

Jatkuva, matala tulehdusreaktio puolestaan nostaa pitkällä aikavälillä hiv-positiivisten todennäköisyyttä saada jokin muu hiviin liittymätön sairaus, esimerkiksi syöpä tai sydänsairaus.

Tutkimusryhmää johtanut Oxfordin yliopiston professori Philip Goulder sanoo tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun), että tutkijat toivovat saavansa jatkotutkimuksista lisätietoja aidsin kehittymisestä ja siitä, voisiko sen estää muillakin keinoin kuin antiretroviraalilääkkeillä.

Tutkimuksesta on uutisoinut muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun).