1. yle.fi
  2. Uutiset

Rosetta-luotain törmäsi komeettaansa – historiallinen tutkimus päätökseen

Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain tömäytettiin iltapäivällä Suomen aikaa päin komeettaa, jota se on kiertänyt kahden vuoden ajan. Rosetan syöksy päättää 1980-luvulla käynnistyneen suurhankkeen.

tiede
Komeetta 5,8 kilometrin päästä Rosettan kuvaamana.
Komeetta 5,8 kilometrin päästä Rosettan kuvaamana.ESA

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n historiallinen komeettatutkimus on saatu onnistuneesti päätökseen. Rosetta-luotain tömähti iltapäivällä Suomen aikaa Tšurjumov–Gerasimenko-komeetalle, jota se on seurannut parin vuoden ajan.

Rosetalle tehtiin viime yönä ratamanööveri, jonka seurauksena se sai uuden suunnan suoraan kohti komeeettaa. Koko noin 12 tuntia kestäneen lähestymisensä ajan Rosetta keräsi uutta dataa ja lähetti sen saman tien kohti Maata. Rosetta lähestyi komeettaa hyvin hitaasti, "hidasta kävelyvauhtia", kuvattiin ESA:n operaatiokeskuksesta Saksan Darmstadtista.

Yhteys luotaimeen katkesi vasta törmäyshetkellä. Operaatiokeskuksessa radiohiljaisuutta juhlittiin hillitysti.

Piirroskuva Rosettasta ja siitä irtautuneesta Philae-laskeutujasta matkalla kohti Tshurjumov-Gerasimenko-komeettaa.
Piirroskuva Rosettasta ja siitä irtautuneesta Philae-laskeutujasta matkalla kohti Tshurjumov-Gerasimenko-komeettaa.ESA / ATG Medialab; ESA / Rosetta / Navcam

Hanke kesti noin 30 vuotta

Euroopan avaruusjärjestössä riemuittiin hyvästä syystä. Rosetta-projekti käynnistyi jo 1980-luvulla. Lopulta luotaimessa ja sen Philae-komeettalaskeutujassa oli mukana myös suomalaista teknologiaa.

Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen kuvaa projektia yhdeksi ESA:n isoimmista aurinkokunnan tutkimushankkeista. Se on ollut valtava teknologinen ja taloudellinen ponnistus, hän sanoo.

– On hienoa, että Euroopassa on haluttu tehdä tällaista komeettatutkimusta. Olemme siinä edelläkävijöitä koko maailmassa. Se on avannut meille ihan uuden komeettamaailman. Ala on nyt syntynyt.

Komeetat ovat Järvisen mukaan osoittautuneet paljon monimuotoisemmiksi kappaleiksi, kuin mitä on uskallettu odottaa. Tapahtuu todella monimutkaisia ilmiöitä, kun komeetasta tulee pyrstötähti eli kun se tulee Auringon lähelle, hän sanoo.

Matka käynnistyi viime vuosikymmenellä 

Rosetta laukaistiin matkaan vuonna 2004. Luotain keräsi vauhtia pyörähtämällä Maan ja Marsin ympäri, ja vaivutettiin horrokseen kesällä 2011 energian säästämiseksi.

Seuraava jännityksen paikka koitti tammikuussa 2014, jolloin Rosettaan otettiin yhteys, ja se lähetti tutkijoiden helpotukseksi vastausviestin: "Hei, maailma!"

Suurta yleisöä kenties eniten kiinnostanut tehtävä koitti saman vuoden lopulla, jolloin Rosetta lähetti Philae-laskeutujan komeetan pinnalle.

Philaen lasku oli pomppuinen ja laskeutuja päätyi lopulta pimeään kuoppaan. Philaen olinpaikka selvisi vain muutamia viikkoja sitten. Laskeutuja oli päätynyt paikkaan, johon auringonvalo ei yltänyt, eikä se siis saanut uutta virtaa.

Runsaasti uutta tutkimustietoa

Philae.
Philaen sijainti selvisi vasta äskettäin.ESA

Avaruustutkija Riku Järvisen mukaaan Philae pystyi kuitenkin tekemään havainnot, jotka sille oli ohjelmoitu. Pinnan mittaukset käydään nyt läpi uudestaan, kun laskeutujan sijainti tiedetään tarkasti.

– Päähavainnot tehtiin kuitenkin marraskuussa 2014 kolmen päivän aikana. Näillä mennään. Sen jälkeen emoalus Rosetta on kuitenkin tehnyt työtä komeetan ympärillä yli kahden vuoden ajan.

Vaikka Philaen olisi toivottu toimivan pidempäänkin, lähettivät Philae ja Rosetta ESA:lle tutkittavaa pitkiksi ajoiksi.

Rosetta-projektin tärkein tieteellinen anti liittyi emoaluksen mittauksiin. Niistä saadaan selville paljon komeetoista ja aurinkokunnan historiasta. Kaikki nämä havainnot onnistuivat hyvin ja suunnitellusti.

Lisäksi esimerkiksi komeetalta löytyneet orgaaniset molekyylit voivat vielä paljastaa elämän syntymisen salaisuuksia.

– Ne voisivat tuoda selvyyttä maapallon orgaanisten aineiden lähteisiin. Niistä on elämä myöhemmin kehittynyt. Ovatko ne syntetisoituneet täällä luonnollisesti vai onko niitä tullut komeettojen mukana? Tämä voidaan periaatteessa saada havainnoista selville.

Lue seuraavaksi