Nato-fani, joka ymmärtää kansaa ja suomen kieltä – Tällaisen presidentin virolaiset haluavat

Viron parlamentti yrittää jälleen alkuviikosta päästä sopuun maan uudesta presidentistä. Ylen Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki listaa virolaisten toiveet uudelle johtajalle.

Yle maailmalla: Riika
Grafiikka, jossa Viron lipusta tehty kaapu vailla kantajaa.
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

1. Isä- tai äitihahmo yhdistämään kansaa

TallinnaPresidentti Toomas Hendrik Ilves on jäänyt monille virolaisille etäiseksi. Hänen on koettu kantavan huolta enemmän Venäjän jahtaamista ukrainalaisista ja Viroon tulleista vaihto-opiskelijoista kuin omista ihmisistään.

Siksi monet virolaiset toivoisivat seuraavasta presidentistä kansan yhdistäjää, jonkinlaista isä- tai äitihahmoa maalleen.

Vastakkainasettelu Virossa on muuttunut aiempaa jyrkemmäksi. Tallinna on varakas pääkaupunkialue, maaseutu kärsii työttömyydestä ja monet perheet elävät toimeentulon rajoilla.

Virolaiset odottavat uudelta presidentiltä varsinkin kykyä kuunnella ja jalkautua kansan pariin. Samalla häneltä toivotaan vahvaa arvojohtajuutta ja rohkeutta nostaa esille maan ongelmia kuten maastamuuttoa, syrjäytymistä ja jopa venäläisvähemmistön aseman.

Kädet pitelevät älylaitetta, jossa on Viron vaakuna.

2. Some-taitoinen myyntiedustaja maailmalla

Viro on maa, jossa veikeä rusettikaulainen presidentti soittaa levyjä klubikeikalla ja jossa yrityksen voi perustaa vartissa.

Maine pienenä, ketteränä ja edistyksellisenä maana on kiirinyt laajalle kansainvälisissä piireissä. Virossa sähköinen asiointi on arkipäivää, ja uudet applikaatiot yleistyvät nopeasti.

Viro on noussut monille muille maille esikuvaksi sekä lännessä että idässä. Se on kiistatta kaikkein kehittynein maa entisen Neuvostoliiton alueella ja saa siitä myös tunnustusta.

Viro on kokoaan suurempi, mikä näkyy muun muassa korkean tason tapaamisissa. Ilves on tavannut esimerkiksi Barack Obaman monta kertaa, viimeksi syyskuussa.

Seuraavalta presidentiltä odotetaan sujuvuutta kansainvälisillä areenoilla – ja tasapainoa asiapolitiikan ja selfieiden tekemisen välillä.

Venäjän presidentin lippu kehyksissä.

3. Venäjä-suhteen kriittinen rakentaja

Virolla ja Venäjällä ei ole ollut vuosiin korkean tason poliittisia suhteita. EU-maista Viro on viimeinen, jolla ei ole vieläkään rajasopimusta Venäjän kanssa.

Sen sijaan viranomaisyhteistyö ja kulttuurisuhteet toimivat.

Viron johto on laukonut räväkkääkin tekstiä Venäjästä, eikä ärtymystä ole peitelty. Itänaapurin uhasta on varoiteltu suorin sanoin, mikä osoittautuikin aiheelliseksi sekä Georgian sodan että Krimin valtaamisen jälkeen.

Virolaisilla on myös pragmaattinen puoli.

Monet asiantuntijat ja tavalliset kansalaiset ovat kyllästyneet huuteluun ja toivovat, että veren kaivaminen nenästä lopetettaisiin. Virossa on paljon Venäjä-osaamista ja kielitaitoa, mistä voisi olla hyötyä.

Presidenttien vaaliväittelyissä on kuultu punaisena lankana ajatus: Venäjän kanssa täytyy edistää suhteita, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Se sopii suurelle osalle virolaisista. Naapuri ei katoa rajan takaa minnekään.

Naton symboli kehyksissä.

4. Nato-lipun heiluttaja

Krimin valtauksen jälkeen Viro teki poikkeuksellisen päätöksen. Se toivoi sotilasliitto Naton joukkoja maaperälleen.

Pienen maan täytyy turvautua liittolaisiin. Viro on jo vuosia kuluttanut sotilasliitto Naton suosittamat kaksi prosenttia kansantuotteesta puolustukseensa.

Yhdysvallat on Viron turvallisuuden tae Naton kautta. Tällä hetkellä Virossa harjoittelee runsaat sata amerikkalaissotilasta.

Virolla on vahvat suhteet Yhdysvaltoihin, minkä takuumies presidentti Ilves on pitkälti ollut.

Uudelta presidentiltä halutaan jatkuvuutta Atlantin ylittäviin suhteisiin. Tosin myös tasapainoa suhteisiin muiden maiden kanssa kaivataan.

Viron ja Suomen liput kehyksissä.

5. Veljeskansan vaalija

Suomen ja Viron suhteet ovat perinteisesti hyvät. Nyt tosin on tilanne, jossa presidentit eivät koe erityistä sielujen sympatiaa toistensa maita kohtaan. Kyse on lähinnä henkilökohtaisesta mieltymyksestä, sillä esimerkiksi presidentti Tarja Halonen oli estofiili.

Naapuri-innon puute on herättänyt osassa virolaisista huolta. Suomi on kuitenkin vahva toimija alueellisesti, ja esimerkiksi maiden taloudet ovat toisistaan riippuvaisia.

Suomenlahti voisi olla kansainvälinen esimerkki alueellisesta yhteistyöstä, ja Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupungin haluttaisiin kehittyvän edelleen.

Jos Ilveksellä on paljon ihailijoita Suomessa, myös presidentti Sauli Niinistö nauttii monien virolaisten kunnioitusta. Hänen katsotaan huolehtivan suomalaisista ja hoitavat Venäjä-suhteita maltillisesti ja rakentavasti.

Virolaiset toivovat, että maiden välinen yhteistyö tiivistyisi entisestään. Jotkut pitävät sekä suomen että venäjän kielen taitoa edellytyksenä presidentille, jotta tämä pystyy toimimaan virassaan menestyksekkäästi.