"Vainajat pelaavat pallopeliä mursunpäällä" – Revontulia on selitetty monin tavoin

Nykyihmiselle revontulten näkyminen taivaalla ei aiheuta pelkoa, mutta aikoinaan taivaan loimutessa ei saanut edes käyttää revontuli-sanaa.

revontulet
Revontulia Grönlannissa.
Revontulten syntyminen on tuottanut monenlaisia kansantarinoita. Esimerkiksi eskimoilta löytyy tarina, jonka mukaan ne syntyisivät sen takia, että vainajat pelaavat pallopeliä mursunpäällä. Kuva Grönlannista.Greenland Travel

Revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä jo pitkän aikaa. Ei siis ole ihme, että niiden syntymiseen liittyy monenlaisia uskomuksia eri maiden kansantarinoissa.

"Jossakin pohjoisessa on tulivuori, joka purkautuu ja se heijastuu revontulten valoina."

"Mustakettu tai tulikettu juoksee jossakin pohjoisessa ja sen hohtavasta turkista heijastuvat revontulten valot."

"Jäämeri lainehtii ja heijastuu kuuta vasten, joka puolestaan heijastelee edelleen revontulina."

"Jäämeressä liikehtii valaskala, joka kiiltävä nahka heijastelee valoilmiönä taivaalle."

Suomalaisissa ja ulkomaalaisissa tarinoissa on yhteistä ainakin se, että usein revontulet liitetään vainajiin, jotka taistelevat keskenään taivaalla. Ihmiset ovat kunnioittaneet taivaan valoja, ja jopa pelänneet niitä. Esimerkiksi kolttasaamelaisten perinteen mukaan vainajat kisailevat revontulten loisteessa, eikä ihminen saa heitä häiritä eikä oikeastaan katsoakaan kauaa.

– Jos viheltää, se ärsyttää vainajia ja ryntäävät maan päälle sähisten. Uskomusten mukaan poroilla ei saa ajaa kovasti eikä kulkusia kilistellä revontulten aikana, kertoo professori Pekka Laaksonen.

"Henget taistelevat keskenään, taistelusta merkkinä on revontulten hehkuminen."

Siperiassa sankarivainajat puolestaan pelaavat pallopeliä, ja saman tyyppisiä tarinoita löytyy myös eskimoilta.

"Revontulet syntyvät, kun vainajat pelaavat taivaassa pallopeliä mursunpäällä."

Sinistä ja violettia voi revontulissa nähdä pian auringonlaskun jälkeen sekä kovemmissa revontulimyrskyissä.
Aikoinaan ihmiset ovat jopa pelänneet revontulia.Vesa Vaarama / Yle

Laaksonen kertoo, että tutkimuksissa on löytynyt aika vanhojakin muistiinpanoja revontulista. Esimerkiksi 1200-luvun muinaisnorjassa revontulten syntyminen on selitetty seuraavilla tavoilla. Silloin uskottiin vielä maapallon olevan litteä.

"Maan reunoilta nousee liekkejä, jotka näkyvät revontulina."

"Jää ja pakkanen ovat niin väkeviä, että ne alkavat säteillä valoa."

Suomi kuuluu kokonaan revontulivyöhykkeeseen, mikä osaltaan selittää uskomuksien ja tarinoiden määrää sekä miksi ilmiölle on kehitelty monia eri nimiä. Laaksosen mukaan on myös ollut uskomuksia, että revontulten loistaessa ei saa edes käyttää revontuli-sanaa.

– Vähän samaan tapaan kuin karhulle on keksitty kiertoilmauksia, niin on revontulillekin. Siksi niille löytyykin niin monia nimiä.

Uskomusten mukaan poroilla ei saa ajaa kovasti eikä kulkusia kilistellä revontulten aikana.

Pekka Laaksonen

Revontulet on itäsuomalainen ja pohjalainen nimitys ilmiölle. Pohjanmaalla puolestaan niitä on kutsuttu rutjaksi, Tornionjokilaaksossa nimitys on ollut taivaan valkeat.

– Myös Pohjanmeri palaa tai Pohjoinen palaa sekä välyt ovat revontulien nimityksiä.

Revontulista on myös ennustettu tulevaisuutta, niiden on muun muassa uskottu kertovan tulevasta sodasta.

Nykyisin tiedetään, että revontulet eivät synny vainajien taistelusta tai tuliketun turkista. Niiden alkuperä löytyy auringosta (siirryt toiseen palveluun), josta lähtee koko ajan hiukkasia avaruuteen. Osa hiukkasista päätyy Maan ilmakehään ja siellä ne virittyvät hetkeksi korkeampaan energiatilaan. Tuon tilan purkautuessa syntyy valoa.