EU hyväksyi Pariisin ilmastosopimuksen – Askel eteenpäin vai pelkkää show'ta?

Pariisin ilmastosopimus olisi todennäköisesti astunut voimaan yhtä pian myös EU-maiden päätöstä ratifioida sopimus yhdessä.

ilmasto
Cañete ja Szyszko keskustelevat. Puolan ministeri osoittaa kädellään kuvassa vasemmalle. Komissaari katsoo hänen osoittamaansa suuntaan. Taustalla näkyy kokoussalia.
EU:n ympäristöministerit hyväksyivät nopeutetun menettelyn Pariisin ilmastosopimuksen vahvistamiseksi. EU:n ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete keskusteli Puolan ympäristöministerin Jan Szyszkon kanssa Brysselin kokouksessa.Olivier Hoslet / EPA

Euroopan unioni esiintyy mielellään edelläkävijänä ilmaston lämpenemisen vastustamisessa. Pariisin ilmastosopimuksen kohdalla unioni oli kuitenkin jäädä jälkijunaan, kun ensin Kiina ja sen jälkeen Yhdysvallat ehtivät ratifioida sopimuksen ensin.

Tilanteen korjaamiseksi kutsuttiin koolle ylimääräinen ympäristöministerien kokous käsittelemään sitä, voiko EU poikkeuksellisesti hyväksyä sopimuksen ilman että kaikki jäsenmaat ovat saaneet sitä käsiteltyä parlamenteissaan.

– Tämä varmistaa, että Pariisin voimaantulon kynnys on ylittynyt, sanoi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) perjantaina sen jälkeen kun kokous oli päättänyt, että unioni voi ratifioida sopimuksen.

Pariisin sopimuksen voimaantulo edellyttää, että mukana on vähintään 55 maata ja 55 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Ennen perjantain päätöstä koossa oli 61 maata ja 48 prosenttia.

Kuusi EU-maata on jo ratifioinut sopimuksen. Maiden päästöt ovat 4,4 prosenttia maailman päästöistä. Puola aikoo ratifioida sen lähipäivinä. Myös Intia on ilmoittanut ratifioivansa sopimuksen sunnuntaina.

Pelkästään näiden EU-maiden ja Intian osuus olisi riittänyt saattamaan sopimuksen voimaan. Mitä merkitystä EU-päätöksellä siis oli?

– EU on elänyt käsityksessä, että se on ainoa toimija ilmastonmuutosta vastaan ja muut vain seuraavat sitä. Tämä ei ole enää totta, sanoo toiminnanjohtaja Wendel Trio eurooppalaisesta Climate action network -järjestöstä.

– Useat maat ovat sitoutuneet sopimukseen. EU:lle oli tärkeää olla osa tätä, Trio sanoo.

Käytännössä nopea ratifiointi myös varmistaa, että EU pääsee mukaan tekemään päätöksiä Marrakeshin ilmastokokouksessa marraskuussa. Päästöjä nopea toiminta ei kuitenkaan suoraan vähennä, koska sopimus koskee vasta vuoden 2020 jälkeistä aikaa.

– Tämä antaa valtioille enemmän aikaa sopia sopimuksen tarkoista säännöistä, Trio sanoo.

Ministeri Tiilikainen kuitenkin toivoo, että sopimuksella olisi myös päästövähennyksiä jouduttava vaikutus.

– Toivottavasti mahdollisimman moni maa rohkaistuu nyt toimeenpanemaan päästöjä vähentäviä toimia, Tiilikainen sanoi.

Pariisin sopimus on joka tapauksessa tulossa voimaan nopeammin kuin kukaan olisi osannut odottaa. Siinä missä Kioton sopimuksen ratifiointiin kului kahdeksan vuotta, Pariisin sopimus näyttäisi astuvan voimaan alle vuoden kuluessa sopimuksen solmimisesta.