UPI:n Aaltola ohjuskohusta: Myrsky vesilasissa

YK:n turvaneuvoston päätös on velvoittanut Suomen auttamaan MH17-koneen turman tutkinnassa. Sitä ei voida rajoittaa kahdenvälisillä kauppa- tai asesopimuksilla.

Kotimaa
Mika Aaltola.
Mika Aaltola.Yle

Kohu Suomen osallistumisesta MH17-koneen tuhonneiden ohjusten tutkimuksiin on Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan myrsky vesilasissa.

– Tätä ei pidä liioitella. On hyvä, että presidentti Niinistö vihelsi pelin poikki, Aaltola totesi Ylen aamu-tv:ssä.

Aaltolan mukaan presidentin piti pitää tiedotustilaisuus, koska kohu Suomessa oli yltynyt ja asiasta oli paljon sekaannusta. Lähinnä siitä, miten kukin osapuoli oli asiassa menetellyt.

– Tilaisuus oli näyttävä ja se lähetti signaalia Hollantiin rikostutkimusviranomaisille ja varmasti ulospäin laajemminkin – myös itäänpäin.

Aaltolan sanoin tässä oli vyyhti, "vähän sellainen rikkinäinen puhelin, ja oli hyvä, että Niinistö tulee esille ja selventää asian, jotta se ei vello vielä seuraavaa viikkoa ja hämmennä taustalla olevia prosesseja".

Vyyhdin syntysyiksi Aaltola arvioi muun muassa sen, että on käsitetty eri lailla se, miten nopeasti tietoja tutkimuksista voidaan antaa.

– Sitten Suomessa on ollut vähän vääränlaisia käsityksiä siitä, mitä Hollanti haluaisi. Ja Hollannilla on ehkä ollut isompia odotuksia Suomen suuntaan siitä, mitä Suomessa on ymmärretty.

Aaltola huomauttaa myös, että on tutkinnallisista syistä hyvä, ettei kaikkia kerrottu vielä.

Aaltola: YK:n mandaatti menee kahdenvälisen sopimuksen edelle

UPI:n ohjelmajohtajan mukaan Suomen osallistuminen ohjustutkimuksiin voi olla Suomella kiusallinen.

– Siinä on erilaisia juridisia periaatteita, mitkä ovat toistensa kanssa ristiriidassa.

Asehankintoihin liittyy usein pykäliä, joilla estetään tietoa asejärjestelmistä tai asejärjestelmien valuminen kolmansille osapuolille.

– Se on yksi asia, jota on ollut syytä harkita erityisesti koska Venäjä on ollut tässä Suomen kanssa sopimusosapuolena.

Aaltola muistuttaa kuitenkin, että kansainvälisoikeudellinen puoli ajaa yksittäisten asehankintaan liittyvien kauppasopimusten edelle.

– Vaikka se on vähän sotkuista, niin loppujen lopuksi se on selkeää. Tässä kuitenkin toimitaan YK:n turvaneuvoston mandaatilla ja päätöslauselmien mukaan. Ne velvoittavat Suomea ja kaikkia muitakin YK:n jäsenmaita auttamaan näitä tutkintoja.

Lisäksi Suomea velvoittaa se, että tässä tapauksessa on kyseessä vakavan rikoksen, mahdollisen sotarikoksen tutkinta.

– Suomen kannalta se on pikkuisen hankala.

Aaltola selittää tätä sillä, että tutkintaan osallistuminen on meille hankalaa esimerkiksi Venäjän takia. Myös Suomen uskottavuus asekauppakumppani voi vähän nakertua.

– Tämä on kiusallinen asia, johon Venäjä voi vedota kahdenkeskisissä neuvotteluissa, kun pohditaan sitä, voiko Suomeen luottaa, Aaltola huomauttaa.

Sitä Aaltola ei kuitenkaan usko, että tutkimuksiin osallistuminen laajenisi isommaksi kiistaksi Suomen ja Venäjän välillä.

Samalla Aaltola muistuttaa presidentin lausumaan viitaten, että nyt kun Suomi on ollut mukana tässä tutkinnassa, niin olisi hyvä, että "jos Suomi kollektiiviseen hiileen puhaltaa, niin Suomikin sitten, jos se saa lunta tupaan tästä, saa tukea muilta. Ettei Suomi jää yksin tämän kanssa."

– Tämä on YK:n turvaneuvoston mandaatilla tapahtuvaa tutkinnallista avustusta, Aaltola kertaa.