Analyysi: Orbanin selkänoja jäi matalaksi

Unkarin pääministeri aikoo tulla Brysseliin neuvottelemaan kansanäänestyksensä tuloksen voimalla. Kukaan ei tiedä mistä, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Ulkomaat
Unkarin pääministeri Victor Orban lehdistötilaisuudessa Bratislavassa 16. syyskuuta.
Unkarin pääministeri Victor Orban lehdistötilaisuudessa Bratislavassa 16. syyskuuta.Filip Singer / EPA

Unkarin pääministeri Viktor Orban järjesti kansanäänestyksen turvapaikanhakijoista ja sai tauluun haluamansa pohjoiskorealaiset lukemat. 98,3 prosenttia äänestäneistä vastasi "ei" johdattelevasti aseteltuun kysymykseen: Haluatteko sallia, että EU voi pakottaa siirtämään ei-unkarilaisia Unkariin ilman parlamentin hyväksyntää?

Orban ilmoitti äänestyksen ollessa vielä käynnissä, että hän aikoo lähteä tällä viikolla äänestystuloksen kanssa Brysseliin neuvottelemaan, tarkoituksenaan varmistaa ettei Unkarin ole pakko ottaa vastaan "ihmisiä, joiden kanssa emme halua elää".

Orbanin neuvotteluihin havittelema selkänoja jäi kuitenkin matalaksi. Vaalin äänestysprosentti jäi 40:een. Unkarin laki edellyttää 50 prosentin äänestysaktiivisuutta, jotta kansanäänestys olisi lainvoimainen.

Orban ei tästä lannistunut.

– Olemme saavuttaneet loistavan lopputuleman, koska olemme ylittäneet Unkarin EU-kansanäänestyksen tuloksen, Orban sanoi.

Vuonna 2003 kolme miljoonaa unkarilaista äänesti EU-jäsenyyden puolesta. Eilisessä kansanäänestyksessä 3,2 miljoonaa unkarilaista äänesti turvapaikanhakijoiden ottamista vastaan. Orbanin hallitus oli kampanjoinut ankarasti ei-puolen voiton puolesta.

Orbanin vertaus EU-kansanäänestykseen on omituinen. Osuvampaa olisi verrata kansanäänestyksen tulosta Unkarin viime parlamenttivaalien tulokseen, jossa Orbanin Fidesz-puolue ja vielä maahanmuuttovastaisempi Jobbik saivat yhteensä 3,3 miljoonaa ääntä.

Orban sai eilen oman väkensä liikkeelle. Suurin osa oppositiosta kehotti boikotoimaan vaalia, jota se piti lähinnä Orbanin puolueen pr-kampanjana.

Tulosta voi verrata myös Unkarin väkilukuun. Kymmenmiljoonaisesta Unkarin kansasta yhteensä noin 32 prosenttia kävi äänestämässä turvapaikanhakijoiden ottamista vastaan. Orbanin mielestä se on paljon. Brysselissä asia voidaan nähdä toisin.

Täysin epäselvää on myös se, mistä ja kenen kanssa Orban aikoo Brysselissä tällä viikolla neuvotella. Kansanäänestyksen kysymyksen sanamuoto ei suoraan viittaa mihinkään lakiesitykseen tai ratkaisuun, joka EU:ssa olisi vireillä.

Yleisin tulkinta on, että kysymyksessä tarkoitetaan EU-komission vuosi sitten ehdottamaa pysyvää turvapaikanhakijoiden siirtomekanismia. Tästä Orbanin on vaikea neuvotella, koska ehdotus on hautautunut jouduttuaan poliittiseen vastatuuleen muuallakin kuin Unkarissa.

Keväällä komissio esitti myös Dublin-järjestelmän uudistamista siten, että suhteettoman paljon turvapaikkahakemuksia saava maa voisi lähettää hakijoita eteenpäin muihin EU-maihin. Muut maat voisivat välttyä ottamasta vastaan näitä siirtoja maksamalla jokaista torjuttua hakijaa kohti 250 000 euroa lähettäjämaalle.

Tämänkin ehdotuksen jatko on ollut hämärän peitossa sen jälkeen, kun komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi hiljattain linjapuheessaan, että solidaarisuuteen ei voida pakottaa vaan sen on tultava sydämestä.

Yhdestä asiasta Brysselissä ei varmasti haluta Orbanin kanssa neuvotella. Unkarin on määrä ottaa vastaan 1 294 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Italiasta viime vuonna sovitun siirtojärjestelyn kautta. Unkari äänesti ratkaisua vastaan, mutta esitys hyväksyttiin ja kirjattiin EU-lainsäädäntöön.

Tätä päätöstä komissio ei halua avata. Siirrot Kreikasta on viimein saatu joten kuten käyntiin, ja liki kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.

Jos yhden kanssa ryhdyttäisiin neuvottelemaan poikkeuksista, koko järjestely kaatuisi. Unkarin kansanäänestyksestä ei haluta tehdä ennakkotapausta, joka houkuttaisi muitakin samanmielisiä hallituksia kokeilemaan samaa keinoa.