Järvien rehevöityminen vähentää hyviä rasvahappoja kaloissa

Suomen järvien tummuminen ja rehevöityminen muuttavat järvien leviä. Levien muutokset taas ovat vähentäneet hyvien rasvahappojen määrän jopa puoleen.

rehevöityminen
660 grammaa painava ahven.
Jari Pelkonen / Yle

Kalat ovat ihmiselle terveellistä ravintoa, koska ne sisältävät runsaasti terveydelle välttämättömiä rasvahappoja. Kalat eivät kuitenkaan tuota rasvahappojaan itse, vaan ne ovat alun perin peräisin levistä. Levistä rasvahapot siirtyvät kaloihin eläinplanktonin kautta.

Ihmisille tärkeimmät rasvahapot ovat omega-3 -ryhmään kuuluvat EPA ja DHA. Niitä tuottavat nielu-, pii-, kulta-, ja panssarisiimalevät, joita esiintyy runsaimmin niukkaravinteisissa kirkasvetisissä järvissä.

Kirkasvetisten ja niukkaravinteisten järvien kookkaissa ahvenissa onkin 1,5–1,9 kertaa enemmän ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3 rasvahappoja kuin ruskeavetisissä tai rehevissä järvissä.

Järvien rehevöityminen ja valuma-alueelta huuhtoutuva vesiä tummentava humusaines muuttavat järven leviä. Rehevöitymisestä hyötyvät erityisesti sini- ja viherlevät, joiden omega-3 rasvahappopitoisuus on erittäin pieni.

Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoista koostuva ryhmä havaitsi, että järvien tummuessa ja rehevöityessä kasviplanktonin EPA ja DHA -rasvahappojen määrä väheni, ja väheneminen siirtyi ravintoketjussa eteenpäin ahveniin.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kasviplanktonin rasvahappopitoisuuden osoitetaan vaikuttavan petokaloihin asti. Tutkimusaineistossa yhdistettiin 40 levälajin kasvatus ja rasvahappokoostumus ympäristöhallinnon kasviplanktonaineistoon yli 700 järvestä, josta valittiin 14 rehevyydeltään ja väriltään erityyppistä järveä ahvennäytteiden keräämiseen ja määrittämiseen.

Vesien tummumista ja rehevöitymistä on havaittu viimeisen vuosikymmenen aikana koko pohjoisella pallonpuoliskolla.