Biopolttoaine on uusi haaste pelastuslaitoksille – ”Kalusto pitää uusia ja miehet kouluttaa”

Biopolttoaineiden käyttäytymistä vedessä on selvitetään kahden ammattikorkeakoulun sekä neljän itsuomalaisen pelastuslaitoksen yhteistyönä.

luonto
Pyrolyysiöljyä pienessä lasipullossa.
Erilaiset polttoaineet käyttäytyvät eri tavalla joutuessaan veteen tai maaperään. Mikkelin ammattikorkeakoulu on testannut muun muassa bioöljyn käyttäytymistä vedessä.

Öljyntorjunta on pelastuslaitoksille tuttua vuosikymmenten varrella. Yksin Itä-Suomessa sattuu 200 öljyvahinkoa vuodessa. Valtaosa niistä on pieniä.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Jyri Silmärin mukaan uusien biopolttoaineiden käyttäytyminen onnettomuustilanteessa on asia, josta kaivataan lisää tietoa. Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen ´sekä pelastuslaitosten yhteishankkeessa on testattu eri polttoaineiden käyttäytymistä vedessä ja maaperässä.

– Uusia käytäntöjä ja toimintatapoja joudutaan etsimään. Uutta kalustoa ja henkilöstön koulutusta on varmaan edessä, Silmäri pohtii.

Bioöljyä liikkuu rekoissa maanteillä ja esimerkiksi Saimaalla liikkuu rahtialuksia, joissa on enimmillään 50 tonnia polttoainetta.

Saimaalla on yli 50 metrin syvyyksiä, joten vaatii tällä tietoa melkoisen villliä mielikuvitusta miettiä, miten mahdollisesti pohjaan valunut bioöljy saataisiin pois

Jyri Silmäri

– Saimaalla on 50 metrin syvyyksiä, joten vaatii tällä tietoa melkoisen villliä mielikuvitusta miettiä, miten mahdollisesti pohjaan valunut bioöljy saataisiin pois, Silmäri pohtii tulevaisuuden mahdolllisia uhkakuvia.

Uudet toimintamallit haussa

Mikkelin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Vuokko Malkin vetämässä Älykö-hankkeessa on vertailtu erilaisten polttoaineiden käyttäytymistä vedessä. Pelastuslaitoksilla odotetaan tuloksia herkeämättä.

– Tulosten perusteella on tarkoitus jalostaa uudet toimintamallit. Öljyä kulkee eri puolilla Suomea ja maailmaa, joten tieto on tarpeen, Jyri Silmäri muistuttaa.

Projektipäällikkö Vuokko Malk muistuttaa, että esimerkiksi lämmityksessä käytettävä bioöljy on vettä tiheämpää ja painuu järveen joutuessaan pohjaan. Tähän asti käytössä olleet polttoaineet ovat jääneet killumaan veden pinnalle.

– Ehkä se yllätti, että bioöljyn ymmärtää sanan perusteella öljyksi, mutta onhan sen kemiallinen koostumus aivan erilainen ja käyttäytyy siksi eri tavalla.

On hienoa, että Suomessa pystytään tuottamaan biopolttoainetta, mutta mahdollisessa vahinkotapauksessa se on haaste.

Vuokko Malk

– On hienoa, että Suomessa pystytään tuottamaan biopolttoainetta, mutta mahdollisessa vahinkotapauksessa se on haaste, Vuokko Malk sanoo.

Oppilaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteistyön kautta tavoite on kehittää tuotteita, jotka olisivat käytössä mahdollisen öljyvahingon torjunnassa.

– Toivottavasti tämä tuottaa uutta öljyntorjunnasta vastaaville viranomaisille ja yrityksille. Olemme tehneet demonstraatio-kokeita, joissa on pyritty havainnollistamaan se miten biopolttoaine käyttäytyy joutuessaan maaperään tai vesistöön.

Vuokko Malkin mukaan jatkotutkimusta tarvitaan muun muassa bioöljyn vaikutuksista vesistöön ja kalastoon.