Mielenterveyskuntoutujat: Julkkisten kokemukset tärkeitä – kunhan ne ovat aitoja

Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen Suomessa tabu, vaikka asiasta keskustellaan avoimemmin kuin ennen. Julkisuuden henkilöiden ulostulot mielenterveyden häiriöistä lisäävät avoimuutta.

Kotimaa
Hahmo lasilabyrintissä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Viikonlopun yksi ykkösuutisista oli, kun räp-artisti Cheek kertoi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Myös Mimmi Tick ja Hilkka Niskanen tietävät, mistä räppäri puhuu. Elämä ei aina ole helppoa.

– Katsoin Cheekin haastattelun televisiosta ja ajattelin ensin, että onko tämä sellainen, että on ollut masentunut kolme viikkoa ja sitten on parantunut. Kyllä hänestä kuitenkin välittyi, että hän on sairastunut oikeasti. Hän kertoi asiasta aidosti, Niskanen pohtii.

Mimmi Tick sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän palasi työelämään kolme vuotta sitten. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeisenä oireena ovat mielialan vaihtelut maanisesta masennukseen.

Maanisina aikoina olen saanut omat raha-asiani ja ihmissuhteeni sekaisin

Mimmi Tick

–Maanisina aikoina olen saanut omat raha-asiani ja ihmissuhteeni sekaisin. Masennusvaiheissa elämä on apaattista ja näköalatonta. Masennus ja mania voivat olla ainakin itselläni päällä yhtä aikaa. Maanisina vaiheina elämä on hyvin vauhdikasta.

"Meitä on monia"

Hilkka Niskanen sairastaa keskivaikeaa masennusta. Elämä sairauden kanssa on tällä hetkellä vakiintunut uomiinsa.

–Elämä on tasapaksua aakeaa laakeaa polkua. Kaipaisin elämääni enemmän asioita, jotka tuottavat iloa. Syksy on ankeaa aikaa, koska on pimeää ja kylmää. Sellainen ajattelu, että kyllä tämä tästä, ei oikein auta. Kokeilen kirkasvalolamppua nyt syksyllä helpottaakseni oloani.

Omasta elämästä kertominen ei tuota vaikeuksia kummallekaan naiselle. Monet julkisuuden henkilöt ovat kertoneet omista mielenterveyden ongelmista. Niskasen mielestä on hyvä, että ihmiset kertovat asiasta julkisesti. Pääasia on, että kertomukset ovat aitoja.

– Mielenterveyden keskusliiton toiminnassa olen huomannut, etten ole ainoa, joka painii tämän asian kanssa. Niskanen kertoo.

Molemmat naiset ovat sitä mieltä, että mielenterveyden ongelmat ovat edelleen tabu. Niskanen koki omasta sairaudestaan häpeää, Tick taas ajatteli paljon sitä, mitä muut ajattelevat sairaudesta. Asian julki tuomisella voi ottaa aseet pois arvostelijoilta.

Miksi tätä ei voi ajatella samalla tavalla kuin vaikka sokeritautia, reumaa tai verenpainetautia

Hilkka Niskanen

– Kun käytössä on sopiva lääkitys niin miksi tätä ei voi ajatella samalla tavalla kuin vaikka sokeritautia, reumaa tai verenpainetautia, pohtii Niskanen.

– Ihmisten tietämättömyys tuo esiin pelon. Meitä mielenterveyskuntoutujia on kuitenkin todella paljon, sanoo Tick.

Mielenterveysongelmat ovat paljon esillä uutisissa. Tick ja Niskanen tuovat esille seikan, joka lisää ihmisten ennakkoluuloja mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan.

– Kun avaa lehden, voi lukea jutun, jossa sanotaan, että henkilö kärsi mielenterveyden ongelmista. Eipä siellä koskaan lue, että ärtynyt sokeritautinen surmasi seitsemän sisarustaan.

"Hyvä asia on, että tästä puhutaan"

Mikkelin seudun mielenterveysseuran puheenjohtaja Alpo Manninen on samoilla linjoilla haastateltavien kanssa. Mielenterveysongelmista tulisi puhua samalla tavalla kuin muistakin sairauksista. Manninen sanoo, etteivät mielenterveyden häiriöt enää ole niin tabu kuin ennen.

–Minusta tuntuu, että mielenterveyshäiriöistä puhuminen on monelle arka asia. Esimerkiksi sydänkivuista puhuminen on helpompaa.

Sairastuneelle ja omaiselle on tärkeää, että mielenterveyden häiriöistä keskustellaan. Omaisilla ja sairastuneilla on usein iso taakka kannettavanaan. Apua löytyy esimerkiksi erilaisista tukiryhmistä.

– Joskus virkatyöntekijätkään eivät osaa puhua mielenterveyden ongelmista, Manninen toteaa.