Kansa hylkäsi Kolumbian rauhansopimuksen – asiantuntijatkin yllättyivät

Sissiliike Farcin ja hallituksen neuvotteleman rauhansopimuksen kaatuminen jätti eteläamerikkalaisen Kolumbian hämmennyksen tilaan.

Ulkomaat
FARC-sissejä leirillä.
FARC-sissejä leirillä.Pertti Pesonen / Yle

Jo varmana pidetty Kolumbian rauhansopimuksen syntyminen kaatui, kun kolumbialaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä hallituksen ja sissiliike FARCin neljä vuotta neuvotteleman sopimuksen.

– Päällimmäisenä tunteena on epäusko. Vielä pari päivää sitten kaksi kolmasosaa kolumbialaisista kannatti sopimusta, konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Elisa Tarnaala totesi Ylen Ykkösaamuun haastattelussa.

Ylen Ulkolinjan toimittaja Pertti Pesonen palasi viikko sitten juttumatkalta Kolumbiasta. Pesonen arvioi, että sopimuksessa oli sittenkin liian monta kipukynnystä, jotta enemmistö olisi voinut sen hyväksyä.

Ylen kuvausryhmä Kolumbian Medellinissä syyskuussa 2016.
Ylen kuvausryhmä Kolumbian Medellinissä syyskuussa 2016.Pertti Pesonen / Yle

– Sosiaalinen media on ollut liekeissä. Varsinkin FARCille myönnettävä armahdusoikeus lietsoi ei-kampanjaa, Pesonen sanoi.

Kansa ei halunnut rauhaa

Neuvoteltu 297-sivuinen sopimus piti sisällään paljon muutakin kuin rauhan syntymisen. Paperiin oli kirjattu myös esimerkiksi pykäliä seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.

– Tämä olisi ollut ensimmäinen askel uuteen, moderniin Kolumbiaan. Ehkä tämä oli joillekin liian radikaalia, vaikka mistään kovin radikaaleista muutoksista ei ollut edes kysymys, Tarnaala sanoi.

Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Elisa Tarnaala.
Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Elisa Tarnaala.Esa Fills / Yle

– Tässähän kävi niin, että sodan osapuolet eivät halunneet jatkaa sotaa. Mutta kansa halusi, Pesonen sanoi.

Tulevaisuus epävarma

FARC on ilmoittanut, että se ei tartu uudelleen aseisiin kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta. Se, mitä Kolumbiassa seuraavaksi tapahtuu, on asiantuntijoillekin hämärän peitossa.

Yksi vaihtoehto on, että maan kaikki poliittiset puolueet istuisivat yhteisen pöydän ääreen ratkaisemaan ongelman.

Pertti Pesonen kysyi kolumbialaiselta yhteystoimittajaltaan, mitä maan päättäjät nyt aikovat. Esille nousi kolme vaihtoehtoa.

– Hänen mukaansa perustuslakituomioistuin voisi päättää, että kansanäänestyksen tulos voidaan ohittaa. Toinen vaihtoehto on se, että osapuolet palaavat neuvottelupöytään, Pesonen kertoi.

Kolumbialaisen tarjoama kolmas vaihtoehto oli kaikkein lyhin: kukaan ei tiedä.