yle.fi-etusivu

Nobelisti keksi, miten solut puhdistavat ja korjaavat itseään – "Voi löytyä ratkaisu pidempään elämään"

Autofagiaa käy kiittäminen, että elämme niinkin pitkään kuin elämme.

Nobelin palkinnot
Yoshinori Ohsumi.
Kimimasa Mayama / EPA

Autofagia on kehon sisäinen kierrätysohjelma, jonka avulla kuona ja turha aines siivotaan soluista ulos ja tärkeät osat käytetään energiantuotantoon ja uusien solujen rakennusaineena. Tämä mekanismi on oleellinen osa taistelussa niin syöpää kuin monia rappeumasairauksia, kuten alzheimeria tai Parkinsonin tautia vastaan. Tähän liittyvistä löydöistä japanilainen solubiologi Yoshinori Ohsumi sai lääketieteen Nobel-palkinnon eli vajaat miljoona euroa.

– Tämä tuo mahdollisuuksia selvittää sairauksien syntyä ihan uudella tavalla ja käyttää järjestelmää lääkehoidon kohteena ja voi löytyä jopa ratkaisu siihen, että elämme pidempään, sanoo Itä-Suomen yliopiston silmätautiopin professori ja Kysin silmäklinikan ylilääkäri Kai Kaarniranta.

Tämä tuo mahdollisuuksia selvittää sairauksien syntyä uudella tavalla ja voi löytyä jopa ratkaisu siihen, että elämme pidempään.

Kai Kaarniranta

Häiriöt tässä mekanismissa voivat johtaa sellaisiin sairauksiin kuin Parkinsonin tauti, alzheimer, kakkostyypin diabetes, syövät ja monet ikääntymiseen liittyvät sairaudet, kuten silmänpohjan rappeumasairaus.

– Autofagian merkityksestä sairauksien synnyssä ja ikääntymisessä on selvinnyt hyvinkin paljon. Tutkimus on räjähtänyt käsiin oikeastaan, Kaarniranta sanoo.

Silmänpohja rappeutuu, jos katseluita ei nollata

Kaarniranta tutkii miten autofagia liittyy silmänpohjan ikärappeumaan. Se on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus länsimaissa. Taudin takia Suomessa saa 1 000 ihmistä näkövamman vuosittain.

– Kun käytämme silmiä ja katsomme, syntyy pigmenttijätettä, joka pitää pystyä siivoamaan pois. Autofagiaprosessi on vilkas, jotta pystytään pitämään näkökyky yllä, sanoo immunologian professsori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.

Kolme vuotta sitten Kaarnirannan tutkimus uutisoitiin kansainvälisenä läpimurtona. Nyt se sai juuri Suomen Akatemian nelivuotisen rahoituksen.

Soluissa on kaksi hajotusmekanismia. Tutkimme niiden yhteyttä. Tämä kaveri on löytänyt molekyylin siitä välistä.

Kai Kaarniranta

– Soluissa on kaksi hajotusmekanismia: autofagia ja protesomit. Tutkimme näiden yhteyttä. Tämä kaveri [Yoshinori Ohsumi] on löytänyt molekyylin siitä välistä, joka säätelee näitä kahta mekanismia.

Rappeumasairauksissa, kuten MS-taudissa ja Parkinsonin taudissa pyritään ylläpitämään autofagiaa, jotta tauti ei etenisi. Syövänhoidossa autofagian kohde on päinvastainen; se voi hyödyttää tuhoamaan syöpäsoluja.

Solujen aineenvaihdunta estää ikääntymistä

Ohsumin löydökset tuovat Kaarnirannan mukaan ennen pitkää uutta myös ikääntymistutkimukseen.

– Tämä on ihan ytimessä siinä. Me ajaudumme haitallisten aineenvaihduntatuotteiden ylikuormaan. Tämä mekanismi puhdistaa meidän solujen ylikuormaa. Mitä pidempään tämä mekanismi saadaan pysymään aktiivisena, sitä pidempään ikääntymistä pystytään pidentämään.

Ajaudumme haitallisten aineenvaihduntatuotteiden ylikuormaan. Mitä pidempään tämä mekanismi saadaan pysymään aktiivisena, sitä pidempään ikääntymistä pystytään pidentämään.

Kai Kaarniranta

Kaarniranta muistuttaa, että terveellinen ruokavalio on tärkeä osatekijä solujen puhtaanapidossa.

– Marjat, hedelmät, vihreä tee aktivoi autofagiaa. Puhdistetaan haitallisia aineita soluista.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lastenlääkärit

Ujo nuorukainen ajautui vahingossa lääkikseen – nyt hän on palkittu lastenlääkäri, jolla on ainutlaatuinen kyky voittaa pienten potilaiden luottamus

Elävä arkisto

Kansa, jonka maailma petti

Ratko Mladić

Vuoden 1995 tapahtumista tuli tuomio serbikenraalille:

Ratko Mladićille elinkautinen kansanmurhasta ja sotarikoksista

Sää

Lumimyräkkä saapuu aamulla lännestä – huonosta ajokelistä varoitus lähes koko maahan