Pienikin stressitilanne laukaisee kehossa liian voimakkaan taistelu–pako -reaktion

Stressiltä tuskin voi kokonaan välttyä, mutta onneksi sitä voi säädellä pitämällä kiinni mielihyvää tuottavista asioista ja palautumisesta.

Terveys ja hyvinvointi
Mies hieroo päätään
Psyykkisen säätelyn merkitys korostuu nykyaikaisessa stressinhallinnassa.Arja Lento / Yle

Stressi on tuttua itse kullekin meistä, mutta sen fysiologisia vaikutuksia tulee harvemmin edes ajatelleeksi. Kun eteemme tulee tilanteita, jotka laukaisevat stressireaktion, kehomme konehuone, aivot, alkaa pyörimään isommilla kierroksilla.

– Stressitilanne suuntaa meidän tarkkaavaisuuttamme ja aktivoi tilanteeseen sopivia muistiaineksia, jotta selviämme tilanteesta mahdollisimman hyvin, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen muistuttaa.

Aivojen myllätessä myös muu elimistö herää toimintaan. Kehon omat voimavarat nousevat suureen rooliin tilanteiden selättämisessä.

– Stressihormonien taso nousee ja monimutkaiset aineenvaihdunnalliset toiminnot käynnistyvät tukien toimintaa.

Keho ottaa kierroksia turhan herkästi

Stressintunne on siis eräällä tapaa selviytymisreaktio, jolla kiperät tilanteet selätetään. Keinot selviämiseen ovat monimutkaiset.

– Ne voivat olla opittuja keinoja, opittua taitoja tai sitten biologisesti perittyjä reaktiotaipumuksia, Puttonen opastaa.

Edellytyksenä on, että saamme mielemme irti töistä työvuoron jälkeen.

Kati Lämsä

Biologisesti perityt keinot juontavat juurensa tuhansien vuosien taa. Niin sanottu taistelu–pako -reaktio, joka vastaa hyvin fyysisiin haasteisiin, voi olla kuitenkin nykyajan mentaalisten haasteiden kohdalla ylimitoitettu.

– Kehomme reagoi monesti pieniinkin stressitilanteisiin liian voimakkaasti. Kehomme ei näin ole vielä sopeutunut nykyisiin stressitilanteisiin. Tämän takia tarvitaan psyykkistä säätelyä.

Nykymaailmassa on monta asiaa, jotka rassaavat psyykettämme. Oulun Lääkärikeskus Aavan työterveyspsykologi Kati Lämsä mainitsee niistä muutamia.

– Yksinäisyys, tiedostavien ihmisten kohdalla vallitseva maailmantilanne ja vapaa-ajan hektisyys stressaavat. Myös työelämä on merkittävä stressinaiheuttaja – sen määrällinen ja laadullinen kuormittavuus, jatkuva muutos ja koetut epäoikeudenmukaisuudet kuormittavat.

Stressin säätely alkaa sen tunnistamisella

Stressiä voi onneksi säädellä. Lämsä antaa kolme vinkkiä stressin kanssa elämiseen.

Kehomme reagoi monesti pieniinkin stressitilanteisiin liian voimakkaasti.

Sampsa Puttonen

– Ensimmäisenä pitää tunnistaa, ollaanko ylikuormittuneita vai jopa alikuormittuneita, eli onko elämässä tarpeeksi positiivisia haasteita.

Varsinainen säätely alkaa palautumisella, johon kannattaa panostaa ja jota on hyvä työstää tietoisesti.

– Edellytyksenä on, että saamme mielemme irti töistä työvuoron jälkeen. Tämä on asia, jonka voimme opettaa aivoillemme.

Stressitilan pitkittyessä monet mielihyvää tuottavat asiat putoavat yksitellen pois elämästä. Näistä mielihyvän lähteistä pitää pitää kiiinni.

Alkoholin käyttäminen rentoutumisen keinona on petollinen tie.

Kati Lämsä

– Monesti esimerkiksi liikkuminen putoaa ensimmäisenä pois, sitten jopa ystävyyssuhteet.

Myös alkoholinkäytön vähentämisellä voi tehokkaasti lieventää stressiä, Lämsä muistuttaa.

– Alkoholin käyttäminen rentoutumisen keinona on petollinen tie. Vaikka tuntuisi siltä, että punaviini viikonloppuna rentouttaa, huonontaa se palautumista työviikosta. Pienetkin määrät alkoholia huonontavat unen laatua.