Ei minun takapihalleni! Näin perustelemme penseyttämme

Suomalainen kehtaa vedota myös oman etunsa ajamiseen, kun hän vastustaa naapuruston muuttumista vaikka asuntolan tai voimalan vuoksi.

kotimaa
Mielenosoitus
Yle Uutisgrafiikka

Tuskin kovin moni suomalainen ajattelee, ettei kehitysvammaisella ihmisellä ole oikeutta asua muualla kuin laitoksessa. Tuskin kovin moni vastustaa vähävaraisen oikeutta yömajaankaan. Asenne voi kuitenkin olla täysin toinen, jos rakennus kaavoitetaan juuri omaan lähinaapurustoon.

Perusteluja alkaa löytyä, kun muutokset uhkaavat kodin arvoa. Sosiologi Veikko Erannin mukaan naapuruston aktivoituminen on Suomessa todennäköistä, koska täällä on omistusasumista kansainvälisesti katsottuna runsaasti.

Eranti on tutkinut Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelemiin kaavamuutoksiin jätettyjä kansalaisten mielipiteitä (siirryt toiseen palveluun). Valtaosa viesteistä suhtautui muutokseen kielteisesti. Penseyttään perusteli yhteisellä hyvällä 73 prosenttia palautteista, mutta myös oman edun ajaminen mainittiin vastustamisen syyksi 46 prosentissa tapauksista.

– Kyllä se välillä on ehdottoman itsekästä, mutta toisinaan itsekkyys tuntuu perustellulta. Jos vaikka moottoritietä ollaan vetämässä oman talon yli, ei ole järin itsekästä olla tuollaista rakentamista vastaan, Veikko Eranti pohtii.

Vastusta numeroilla, vaikutat uskottavalta

Kun nimby-ajattelusta puristetaan perustelut näkyviin, tietyt aiheet toistuvat tiuhaan. Oheiset prosentit kertovat, kuinka suuri osuus valittajista vetoaa mihinkin argumenttiin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Juuri tekninen todistelu, kuten autojen määrät, on rakennus- ja kaavakiistoissa tehokas keino oman asian ajamiseksi, sosiologi Veikko Eranti on havainnut.

– Tekninen puhe kuulostaa neutraalilta, se on tarkistettavissa ja mitattavissa. Insinööripuheessa ei tarvitse niin herkästi tunnustaa, että toiset ihmiset arvostavat eri asioita kuin toiset.

Kuopion tehdasta epäilevät muutkin kuin naapurit

Oman takapihan puolustaminen kansanliikkeenä on lähtöisin suurista ympäristöhuolista, joiden rinnalla invataksin aiheuttamat häiriöt jäävät toiseksi. Kuopiossa on käynnissä sanasota, jossa Kallaveden ranta-asukkaat vastustavat Finnpulp (siirryt toiseen palveluun)-yrityksen Sorsasaloon suunnittelemaa havusellutehdasta.

Markku Koponen
Markku KoponenYle

– Minua harmittaa eniten se, että tämän [rantatalon] oli tarkoitus olla minulle ja vaimolleni loppuelämän viettopaikka. Olemme sitoneet tähän aika paljon rahaa, eikä vielä ole tietoa siitä, saammeko korvauksia, jos tehdas tulee, eläkeläinen Markku Koponen tuskailee.

Koposet ovat liittyneet Ranta-Toivolan kyläläisten perustamaan Pro Sorsasalo-Virtasalmi-yhdistykseen (siirryt toiseen palveluun), joka korostaa luontoarvoja ja haluaa jarruttaa tehdashanketta. Kuopiossa Finnpulp-keskustelu on laajentunut koskemaan myös muun muassa juomaveden laatua.

Kun ympäristön uhkakuvat kasvavat pelkän naapuruston huolenaiheita suuremmiksi, nimby-liike lakkaa olemasta vain paikallinen. Näin on käynyt esimerkiksi tuulivoiman ja ydinvoiman suhteen: naapurustoliikkeet ja ympäristöjärjestöt ovat löytäneet yhteisen sävelen.

Havahdu ajoissa, vaadi ihmisenkokoisia muutoksia

Minkä verran kaavoitus- ja rakennuskiistojen asukkaat lopulta pystyvät heittämään kapuloita rattaisiin? Tutkimusten mukaan helpointa kansalaisten on vaikuttaa paikallistuntemuksella pieniin yksityiskohtiin kuten leikkipuiston paikkaan. Koko hankkeen, kuten asuinalueen kaavoituksen, kaataminen on selvästi vaikeampaa.

Yleensä rakennusten, tonttien ja kortteleiden käyttötarkoitukset ratkaistaan jo asemakaavassa. Esimerkiksi taloyhtiöiden pitäisi siis ryhtyä vaikuttamaan jo silloin, kun asemakaavoja vasta valmistellaan, Realia Isännöinnin päälakimies Matti Ruohonen kertoo.

– Sillä kun asemakaava on vahvistettu, rakennuslupa myönnetään suoraan, mikäli käyttötarkoitus vastaa asemakaavaa.

Tässä sosiologi Veikko Eranti näkee epäkohdan.

Veikko Eranti
Veikko ErantiAnnika Laaksonen / Yle

– On haluttu, että ihmiset osallistuisivat omien asioidensa hoitamiseen. Mutta virkamiesten valmistelu tapahtuu kansalaisen näkökulmasta piilossa ja vieraalla kielellä. Kun ihmiset sitten näkevät vaivaa ja ottavat kantaa, sitä herkästi pidetään julkisuudessa vain nimbyilynä ja omien etujen ajamisena.

Kuopiolainen Markku Koponen pitää aktivoitumistaan ainoana vaihtoehtona.

– Pakkohan meidän on omaa etua yrittää ajaa. Ei omastaan halua vapaaehtoisesti luopua. Yksittäisen ihmisen sanomiset eivät paljon vaikuta, mutta meitä on aika monta yhteisen asian takana. Ainakin tässä vaiheessa tuntuu vielä siltä.

Juttua varten on haastateltu lisäksi Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaista ja kaupunkisosiologi Matti Kortteista.

Veikko Erannin väitöskirja Individuals Doing Politics tarkastetaan Helsingin yliopistossa 2.11.