Helsinkiläisen kerrostalon seinälle syntyi koskettava kuva talon lapsista – Näin teet talostasi jättimäisen taideteoksen

Helsingissä talojen harmaat seinät ovat puhjenneet kukkaan. Taloyhtiöt ovat innostuneet seinämaalauksista eli muraaleista. Selvitimme, miten muraalin saa oman talonsa seinään.

katutaide
Yle Uutiset Uusimaa: Näin teet talostasi jättimäisen taideteoksen
Yle Uutiset Uusimaa: Näin teet talostasi jättimäisen taideteoksen

Vallilalainen Otto Burman esitti vapun tienoilla taloyhtiönsä hallituksen kokouksessa ajatuksen omasta muraalista. Kun soraääniä ei kuulunut myöskään talon asukkailta tai naapurustosta, hanke eteni nopeasti. Nyt puolisen vuotta myöhemmin australialaisen Guido van Heltenin maalaama teos Hämeentie 78:n päädyssä on valmis.

Ideasta omaan muraaliin – 3 askelta

1. Kun taloyhtiö haluaa oman muraalinsa, ensimmäinen askel on esittää ajatus taloyhtiön hallituksen jäsenille ja sen jälkeen talon asukkaille. Naapureitakin tulee kuunnella.

2. Kun asia on hyväksytty taloyhtiössä, seuraava vaihe on anoa lupa rakennusvalvontavirastolta. Se päättää ja ohjeistaa, millä lailla kaupunkikuvaa muuttavat teokset pitää toteuttaa.

3. Kun rakennusvalvontavirasto on näyttänyt hankkeella vihreää valoa, kannattaa olla yhteydessä katutaideyhdistykseen. Valtakunnallinen Katutaideyhdistys Päävärit ry hoitaa myös tarvittaessa pakollisen byrokratian, kartoittaa mahdolliset sponsorit ja etsii projektille sopivan taiteilijan.

– Olemme linkki asiakkaan ja taiteilijan välillä, Katutaideyhdistys Päävärit ry:n tuottaja Rosa Kivinen kertoo

Seinämaalaus kerrostalon seinässä Helsingissä
Tuottaja Rosa Kivinen, Katutaideyhdistys Päävärit ryAntti Kolppo / Yle

Seinälle oman talon lapset

Hämeentie 78:n muraalin tekijäksi valikoitui australialainen Guido van Helten, joka tunnetaan ilmeikkäistä ja suurikokoisista ihmishahmoistaan.

Muraali taiteilja
Australialainen Guido van Helten maalasi Vallilaan muraalin.Antti Kolppo / Yle

– Iso osa työstäni on etsiä asioita, jotka liittyvät rakennukseen, sen ympäristöön ja maisemiin. Keskustelut paikallisten ihmisten kanssa sekä valokuvaaminen kuuluvat työskentelyni alkuvaiheisiin, taiteilija Guido van Helten kertoo.

Hämeentien muraaliin päätyivät talossa asuvat lapset.

– Tämä on vanhaa Vallilaa, tässä on menneisyyttä ja tulevaisuutta. Juuri sitä haettiin, taloyhtiön hallituksen jäsen Otto Burman sanoo ilahtuneena.

Asenneilmasto vastaanottavainen katutaiteelle

Asenneilmasto katutaidetta kohtaan on Rosa Kivisen mukaan Suomessa vapautunut. Helsingissä on pienempiä paikkakuntia raskaampi byrokratia, mutta Kivinen uskoo käsittelyprosessien kevenevän katutaiteen yleistyessä.

– Onhan julkista taidetta aina ollut kaduilla kaupallisen ohella, mutta nyt siihen on alettu aiempaa enemmän kiinnittää huomiota. Esimerkiksi Helsingin nuorisoasiainkeskus ja Paavo Arhinmäki ovat puhuneet paljon katutaiteen puolesta, Kivinen sanoo.

Seinämaalaus kerrostalon seinässä Helsingissä
Taidetta Ensikodin seinällä Sysmänkujalla.Antti Kolppo / Yle
Seinämaalaus  seinässä Helsingissä
Antti Kolppo / Yle

Halu tuoda taidetta kaduille on synnyttänyt festivaaleja ja erinäisiä katutaiteen asemaa pönkittäviä tapahtumia. Lisää katutaidetta Helsinkiin -hanke toi hiljattain muraalit Roihuvuoreen ja Kannelmäkeen.

– Tämä on nyt erittäin muodikasta ympäri Eurooppaa. Lähin muistoni on Malagasta: siellä oli merkittävän näköisiä ja kokoisia modernin taiteen muraaleja, Otto Burman muistelee.

Katutaideyhdistys Päävärit ry järjesti syyskuussa ensimmäisen, ympäri Suomea levittäytyvän UPEA-festivaalin. Sekä kotimaiset että ulkomaiset katutaiteilijat toteuttivat erityylisiä suuren mittakaavan teoksia eri kaupunkeihin. Guido van Heltenin teoskin on festivaalin antia, vaikka aikataulu- ja sääsyistä se valmistuikin viiveellä.

Kestävää taidetta

Tuottaja Rosa Kivisen mukaan muraalin odotetaan yleensä säilyvän hyvänä 10-15 vuotta.

– Säällä ja muillakin tekijöillä on toki vaikutusta. Mutta minusta on hienoa nähdä ajan jälki seinässä. Eikä teos ole pilalle, vaikka siihen tulisikin joku halkeama.

Guido van Helten kertoo käyttävänsä haaleita värejä, jotka sopivat hyvin seinämaalauksiin.

Seinämaalaus maalari työssään
Guido van Heltenin 20-metrisen muraalin maalaaminen alkaa.Antti Kolppo / Yle

– Ne toimivat haalistumisen ja sään vaikutusten kanssa. En ole huolissani siitä, miten kauan teos kestää, ei sille ole olemassa mitään rajaa, van Helten sanoo.

Voiko muraalista tulla myös ympäristöön sopimaton huono yllätys?

– Jos kohteeseen on alun perin valittu sopiva tyyli ja taiteilija, niin ei tällaisia ongelmia tule eteen, Rosa Kivinen sanoo.

Taideteoksesta alueen maamerkki

Rahasummista eri osapuolet eivät halua puhua, sillä kustannukset ovat aina taiteilijakohtaisia. Otto Burman toteaa kuitenkin, että Guido van Heltenin muraalin kohdalla taloyhtiön osuus on varsin vaatimaton.

– Jos taloyhtiö olisi sitoutunut teoksen ylläpitoon, silloin lasku olisi aivan toisenlainen, Burman sanoo.

Sopimukset, joihin sisältyy teoksen restaurointi, ovatkin Suomessa harvinaisia.

Katutaideyhdistyksen tuottaja Rosa Kivinen on itsekin katutaiteilija. Hän maalasi kesällä taiteilijaystävänsä kanssa pienoismuraalin lastentarhan viereen Inarinkujalle, aivan Hämeentie 78:n kulmille.

Aiemmin seinää töhrittiin viikoittain ja sitä pestiin kuukausittain, mistä aiheutui taloyhtiölle suuria kustannuksia. Maalauksen tultua ongelma on haihtunut. Tämä kertonee taiteen kunnioituksesta.

Otto Burman uskoo, että taiteesta tulee alueen kivijalkakaupoille ja muille toimijoille maamerkki.

– On ollut hurmaavaa katsella päivittäin, miten ohikulkijat ja alueen asukkaat ottavat valokuvia sekä valmiista pienoismuraalista että tekeillä olevasta, Burman sanoo.

Julkinen taide saattaa myös rohkaista taidetta vieroksuvia ihmisiä astumaan gallerioihin ja museoihin.

– Se on todella hyvä asia. Tiedän, että ainakin oma taiteeni puhuttelee erittäin monenlaisia ihmisiä, Guido van Helten sanoo.

Hämeentie 78 muraali on valmis.
Hämeentie 78 muraali on valmis.Yle