Unenaikaiset hengityshäiriöt voivat haitata myös lasten elämää

Lasten kuorsauksen syyt kannattaa selvittää, sillä unenaikaiset hengityshäiriöt näkyvät elämää haittaavina oireina.

terveys
Nukkuva lapsi
Yle

Lievätkin unenaikaiset hengityshäiriöt voivat heikentää lasten hyvinvointia, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus. Unenaikaiset hengityshäiriöt ovat lievimmillään kuorsausta ja vaikeimmillaan uniapneaa.

Tutkimustulosten mukaan kymmenellä prosentilla kuopiolaisista koulunsa aloittavista lapsista on nukkuessa hengityshäiriöitä. Suurentunut riski näihin häiriöihin on lapsilla, joilla on suurentuneet nielurisat, hampaiston ristipurenta ja kupera kasvoprofiili.

Kuperan kasvoprofiilin pystyy tutkimuksen mukaan tunnistamaan melko luotettavasti oikomishoidon erikoishammaslääkäri, mutta muille lasten kanssa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille se on vaikeaa.

Hampaita narskutellaan ja päivällä väsyttää

Unenaikaisten hengityshäiriöiden oireita ovat muun muassa käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat, yliaktiivisuus, päiväaikainen väsymys, levoton uni, painajaiset, yökastelu ja hampaiden narskuttelu.

Tyypillisiä riskitekijöitä ovat poikkeamat pään, kasvojen ja nielun rakenteissa sekä ylipaino. Tutkimuksen mukaan häiriöt ovat yhteydessä poikien alentuneeseen henkiseen hyvinvointiin, mutta tytöillä tätä yhteyttä ei havaittu.

Aikainen hoito voi ehkäistä myöhempiä häiriöitä

Unenaikaisten hengityshäiriöiden paheneminen vanhemmalla iällä voidaan mahdollisesti estää hoitamalla niitä jo aikaisessa vaiheessa.

Väitöstutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä toteutettuun lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen aineistoon. Sen lähtötilanteessa mukana oli 512 6–12-vuotiasta lasta ja kahden vuoden seurannan jälkeen 440 9–11-vuotiasta lasta. Tulosten mukaan lapsista ja nuorista 2–34 prosentilla esiintyy kuorsausta ja uniapneaa on 0,1–13 prosentilla.

Tutkimuksessa selvitettiin lapsuuden unenaikaisten hengityshäiriöiden riskitekijöitä ja arvioitiin eri ammattiryhmien kykyä tunnistaa niitä. Lisäksi tutkittiin niiden vaikutusta lapsen psykologiseen hyvinvointiin sekä arvioitiin mahdollisia ennusmerkkejä.

Hammaslääketieteen lisensiaatti, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalkon väitöstutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 14. lokakuuta.