1. yle.fi
  2. Uutiset

Sun juttu: Kännykkä kädessä törmäillään – kaduille ja työpaikoille on syntynyt keskeyttämisen kulttuuri

Sun juttu -sarjassa selvitetään tällä kertaa, miten kiire näkyy kaupunkilaisten elämässä. Älylaitteet voivat lisätä kiireen tuntua ja aiheuttaa ADHD:n kaltaisen olotilan.

Kotimaan uutiset
Uutisvideot: Onko Sinulla Attention Deficit Trait -oireita?
Uutisvideot: Onko Sinulla Attention Deficit Trait -oireita?

Kun Ylen toimittaja ja kuvaaja yrittävät pysäyttää ohikulkijoita Rautatieaseman edessä lokakuisena arkipäivänä, yli kahdestakymmenestä henkilöstä noin kolmasosa ehtii pysähtyä hetkeksi vastaamaan toimittajan kysymyksiin. Muilla on kova kiire bussiin tai metroon.

Vantaan Kivistöstä tuleva Henri Partti pysähtyy, vaikka hänen pitäisi olla ihan kohta töissä. Partti alkoi käymään Helsingissä säännöllisesti vuosi sitten, kun hän sai vaatemyyjän työn ydinkeskustassa sijaitsevasta liikkeestä. Vasta silloin hän tottui liikkumaan sujuvasti Helsingin keskustassa, jonka meno on hektistä Vantaaseen verrattuna.

– On siinä ero. Keskusta on keskusta ja Vantaa on mitä on. Joskus olkapäät kolahtavat toisiinsa varsinkin Rautatieaseman ympäristössä.

Henri Partin laukku heiluu joskus Helsingin ruuhkissa niin, että se osuu vahingossa ohikulkijoihin.
Henri Partin laukku heiluu joskus Helsingin ruuhkissa niin, että se osuu vahingossa ohikulkijoihin.Antti Kolppo / Yle

Myös Helsingissä useita vuosia asunut Salla Saastamoinen on kokenut, että kiireiset ihmiset kävelevät toisinaan suoraan vastaantulijaa kohden.

– Se on kulttuurikysymys. Esimerkiksi Japanissa ihmiset ei kävele päälle, vaikka siellä on paljon enemmän ihmisiä liikkeellä. Pitäisi huomioida muita kanssaliikkujia ja menijöitä.

Salla Saastamoisen mielestä kännykkään keskittyvät ihmiset eivät ole läsnä eivätkä huomaa, mitä ympärillä tapahtuu.
Salla Saastamoisen mielestä kännykkään keskittyvät ihmiset eivät ole läsnä eivätkä huomaa, mitä ympärillä tapahtuu.Antti Kolppo / Yle

Useimmat lapsiperheet porhaltavat mahdollisimman nopeasti Rautatieaseman ohi. Vain helsinkiläiset Leivot ehtivät pysähtymään haastateltavaksi.

– Minusta alle 30-vuotiaat ovat eniten huomaavaisia ja avaavat ovia, varsinkin kundit, mutta kyllä minä koen lastenrattaiden kanssa liikkumisen kiusalliseksi Rautatieaseman ympäristössä, kun pitää varoa horjuvia humalaisia, Mikko Leivo sanoo.

Anna-Bella ja Mikko Leivo ovat Jade-vauvan vanhemmat.
Anna-Bella ja Mikko Leivo ovat Jade-vauvan vanhemmat.Antti Kolppo / Yle

Ei siis ole mikään ihme, että Kuopiosta Helsinkiin käymään tulleet ystävykset Elina Anfinogentova ja Mona Korkalainen ovat ihmeissään Kaivokadun ihmisvilinästä.

– Ihmismäärä tekee kiireen tunteen. Kuopiossa on kiireettömämpi kulkutahti. Anfinogentova sanoo.

– Vilkasta on, tosi vilkasta. Koko ajan pitää pelätä, että jääkö jonkun alle, Korkalainen lisää.

Kuopiosta tulleille Mona Korkalaiselle ja Elina Anfinogentovalle Helsinki näyttäytyy hektisenä paikkana.
Kuopiosta tulleille Mona Korkalaiselle ja Elina Anfinogentovalle Helsinki näyttäytyy hektisenä paikkana.Antti Kolppo / Yle

Kännykkä kädessä törmäillään

Tilannetta ei helpota se, että monet kulkevat kännykkää selaten, jolloin on vielä helpompaa törmätä toisiin.

Vaikka Salla Saastamoinen ei itse tuijota liikenteessä puhelimen näyttöä, hänellä on asiasta omakohtaisia kokemuksia.

– Se on huolestuttavaa, että ihmiset ajavat kännykkää selaten pyörällä tai kävelevät kännykkää selaten pyörän eteen pyörätielle. Näitä tilanteita sattuu päivittäin täällä keskustan alueella.

Mona Korkalainen myöntää, että pyöräilijöiden kanssa on joskus meinannut tulla yhteentörmäyksiä, kun kännykkä on vienyt huomion.

Myös Elina Anfinogentova on ollut läheltä piti -tilanteessa, kun keskittynyt kännykkäänsä tietä ylittäessään.

– Pari kertaa on sattunut, että en ole kerennyt katsomaan valoja ja luulin, että vihreä palaa.

Kännykästä voi olla vaikea irrottautua.
Kännykästä voi olla vaikea irrottautua.Antti Kolppo / Yle

Henri Partti on kuitenkin sitä mieltä, että kännykän kanssa liikkumiseen voi tottua niin, ettei se aiheuta ongelmia.

– Yhteentörmäyksiä voi tulla, jos näyttöön keskittyy liikaa, mutta pelisilmä tottuu siihen, että osaa navigoida eteenpäin samaan aikaan kun räplää luuria.

Anna-Bella Leivo on päättänyt jättää kännykän selaamisen aina silloin, kun hän työntää lastenrattaita.

– Minä en kävele lastenvaunujen kanssa kännykkä kädessä. Se kuulostaa vaaralliselta.

Kiire ja kännykän jatkuva selaaminen voivat johtaa ADT:hen

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteen laitoksen aivotutkijan Minna Huotilaisen mukaan ihmisten kannattaisi välillä irrottautua kännyköistä. Jatkuva huomion jakaminen moneen eri asiaan voi aiheuttaa tarkkaavaisuuden kestokyvyn heikentymistä.

Käyttäytymismallilla on nimikin: Attention Deficit Trait eli ADT ei ole synnynnäinen sairaus kuten ADHD, mutta sen oireet voivat olla samantyyppisiä. Isojen kokonaisuuksien hahmottaminen on hankalaa, vaikka pikkuasioiden hoitaminen ja nopea reagointi voivat sujua hyvin.

– Kokonaisen kirjan lukeminen voi olla vaikeaa, jos kärsii ADT:stä. Sen sijaan lyhyen nettivideon katsominen tuntuu helpommalta, Huotilainen sanoo.

Hänen mukaansa työpaikoille on pesiytynyt keskeyttämisen kulttuuri. Jatkuvat ulkopuolelta tulevat keskeytykset johtavat lopulta johtavat siihen, että keskeytyksiä alkaa tulla myös sisältäpäin, ja ihmisille tulee tarve hyppiä tehtävästä toiseen.

Sama käytösmalli toistuu älylaitteiden kanssa, kun huomio kiinnitetään niihin erinäisissä tilanteissa.

Ihmiset eivät halua vain olla ja miettiä asioita.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen

THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan jatkuva kännykän selaaminen voi kertoa kiireestä, mutta myös siitä, että ihmiset eivät siedä toimettomuutta.

– Siitä on tullut tapa täyttää hetkiä, jolloin ei ole mitään tekemistä. Tilanteet halutaan täyttää valmiiksi tuotetulla sisällöllä. Ihmiset eivät halua vain olla ja miettiä asioita tai keksiä jotain luovaa tekemistä itselleen.

"Tyttöystävä on muistuttanut, että kun siihen on koukussa, niin se häiritsee"

Asiantuntijoiden sanat ymmärretään hyvin Helsingin Rautatieasemalla, vaikka omakohtaisia kokemuksia juttumme haastateltavilla ei ADT:stä ole.

Henri Partti ei juuri koske puhelimeensa töissä, mutta lukee sähköpostin ja käy läpi sosiaalisen median tilit kotimatkalla.

Joskus kännykkä pysyy turhan tiiviisti kädessä vielä kotonakin ja vie huomion muilta asioilta.

– Tyttöystävä on muistuttanut, että kun siihen on koukussa, niin se häiritsee. Pitää oppia kontrolloimaan itseään, että osaa olla irti puhelimesta.

Mikko Leivo ei koe keskittymiskykynsä heikentyneen, vaikka hän keskittyy usein kännykkäänsä liikkeellä ollessaan. Leivon mielestä pirstaleisen tiedon selaaminen kännykästä saa kuitenkin maailman tuntumaan hektisemmältä paikalta kuin se oikeasti on.

– Kun lukee pörssiuutisia, niin tuntuu, että asioita tapahtuu hyvin nopeasti, vaikka pitkällä aikavälillä pienten muutosten merkitys ei ole kovinkaan suuri.

sun juttu

Sun juttu on sarja, jossa te lukijat voitte ehdottaa meille juttuaiheita Helsingin seudulta ja Uudeltamaalta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue seuraavaksi