Näin Suomen sää koulii taloutta – hyvässä ja pahassa

Talvi tekee tuloaan. Minkä tuotteen tai palvelun kehittämiselle Suomen säätila sopii erityisen hyvin?

sää
Jäänmurtaja Polaris kuvattuna Artechin telakalla Helsingissä.
Jäänmurtaja Polaris kuvattuna Artechin telakalla Helsingissä.Tiina Jutila / Yle

Suomessa on tuskin ainoatakaan toimialaa, johon sää ei vaikuttaisi jollain tapaa – enemmän tai vähemmän. Pitkä talvijakso vaikuttaa pieneen Suomeen syvästi, ja haittaa monia liike-elämän toimintoja.

Pohjolassa on selkeästi neljä vuodenaikaa, joten täällä pitää varautua kaikkeen. Sääolot ovat myös opettaneet meitä: täällä pystytään harjoittamaan liiketoimintaa ympäri vuoden. Neljä vuodenaikaa mahdollistaa myös monipuolisen turismin.

Jään murtaminen hallussa

Suomi on ainoa – tai ainoita – maita, jossa kaikki satamat voivat jäätyä talvella. Suomen on siis pakko osata murtaa jäätä kauppamerenkulun takia.

Kovat talvikelit ovatkin pakottaneet suomalaiset oppimaan, miten jäätä murretaan. Noin 60 prosenttia tällä hetkellä käytössä olevista jäänmurtajista on valmistettu Suomessa.

Itämeri jäätyy joka vuosi, ja se on kuin arktinen meri. Itämeren jää- ja sääolosuhteet vaihtelevat huomattavasti, ja ovat vaikeita ennakoida. Suomessa on paljon muutakin arktista osaamista.

Datasali tykkää kylmästä

Facebookin tietokonepalvelinkeskus Luulajassa, Ruotsissa.
Facebookin palvelinkeskus Luulajassa, Ruotsissa. Susanne Lindholm / EPA

Suomessa on arviolta kahden miljardin euron arvosta ulkomaalaisia datakeskuksia. Päälle tulevat vielä kotimaiset firmat. Keskusten tarkkaa arvoa on vaikea määritellä.

Datakeskukset tykkäävät kylmästä. Niiden palvelimet kuumentuvat käytössä, minkä vuoksi niissä pitää olla huipputehokkaat jäähdytysjärjestelmät.

Datakeskuksissa on paljon tietokoneita ja kaapeleita. Ne ovat yleensä pinossa teräksisten kaappien sisällä. Tietokonekasat voivat kuumentua ja hajota helposti, ellei niitä tuuleteta kunnolla.

Kylmässä maassa kuten Suomessa keskuksille onkin otolliset olosuhteet. Siksi Suomeen on perustettu useita datakeskuksia, ja Suomi kiinnostaa edelleen uusia datasalien perustajia.

Suomen etuina ovat kylmän ilmaston lisäksi maaperä, varma ja kohtuuhintainen energia ja merivettä jäähdytykseen.

Lentokentät pysyvät Suomessa auki

Lentokonetta suihkutetaan
Finavia

Kovista keleistä huolimatta Suomessa lentokentät, maantiet, satamat ja koulut pystytään pitämään hyvin auki. Lentokoneiden päälle ruiskutetaan talvisin jäänesto- ja poistoainetta, jotta kaikki toimii kuten pitääkin.

Lentokenttätoiminnoista vastaava Finavia käyttää liukkaudentorjunta-aineiden kokonaismäärästä kolmasosan Helsinki-Vantaalla. Suurin käyttötarve on lauhan talvisään aikaan.

Yhtiön talvikunnossapidon kulut ovat 25–30 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään myös henkilöstökulut.

Talviurheilukeskukset kiittävät lunta

Hiihtäjä Tahkolla etelän hiihtolomaviikolla.
Helmi Nykänen / Yle

Suomessa on vajaat 80 hiihtokeskusta. Ne työllistävät noin 1 000 ihmistä. Matkailu- Ravintolapalvelu MaRa:n mukaan viime kaudella Suomessa oli 2,5 miljoonaa laskettelupäivää.

Hissilippujen myynti oli 54 miljoonaa euroa. Vuokraamomyynti oli puolestaan 15 miljoonaa euroa, ja hiihtokoulujen myynti 2,6 miljoonaa euroa.

Suomelle neljä vuodenaikaa on rikkaus, mutta maailmalla meidät tunnetaan etenkin talvimatkailumaana. Toisaalta kaikista Suomen matkailun suuralueista vain Lapissa talvi on kesää suositumpi matkailusesonki.

Talvella 2015 rekisteröitiin 5,8 miljoonaa kotimaista yöpymistä, mikä on 45 prosenttia koko vuoden kotimaisista yöpymisistä Suomessa.

Maatalous on lujilla – silti säästä hyötyäkin

Viljan oraita, viljelijä tutkii kirvojen varalta.
Atte Penttinen / Yle

Vaikka maatalouden suora merkitys taloudelle on vähentynyt, omaa maataloutta tarvitaan jatkossakin. Ilman kotimaista maataloutta kaikki ruoka olisi tuotava Suomeen, mikä lisäisi vaihtotaseen alijäämäänmiljardeilla euroilla.

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. Siinä lyhyesti, miten suomalainen maatalousyrittäjä eroaa keskieurooppalaisesta kollegastaan, jolla on etunaan pitkät ja lämpöiset kesät.

Lyhyen kasvukauden takia suomalaisen talonpojan taakka kasvaa monella tavalla. Esimerkiksi koneiden pääomakustannukset ovat korkeammat kuin pitkän kasvukauden maissa. Peltotyöt on tehtävä lyhyemmässä ajassa useammilla koneilla.

Toisaalta pitkästä talvesta on myös hyötyä maataloudelle. Pitkä kylmäjakso rajoittaa vakavia eläin- ja kasvitauteja levittävien hyönteisten levinneisyyttä.

Pitkät päivät kesällä taas mahdollistavat sen, että esimerkiksi nurmikasvit menestyvät erinomaisesti Suomessa.

Käykö avoautokauppa Suomessa lainkaan?

Avoauto rannalla.
AOP

Ei ole mikään yllätys, ettei Suomen ilmasto suosi avoautoilua, mutta silti niitä näkyy kesäisin jonkin verran liikenteessä. Kuinka paljon avoautoja Suomessa oikein on?

Suomessa rekisteröitiin viime vuonna noin 70 uutta avoautoa. Käytettyjä avoautoja tuotiin kuitenkin maahan peräti 500 kappaletta.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on rekisterissä 3,1 miljoonaa henkilöautoa. Liikennekäytössä niitä on 2,7 miljoonaa kappaletta.

Globaali trendi on, että avoautojen kysyntä on vähentymässä. Tämä pätee myös Suomeen. Uusia avoautoja myytiin vuonna 2014 sata kappaletta.