Nettiin ei pääse, iPadeja ei riitä, palvelin simahti – opettajat turhautuivat digiloikan ongelmiin Kuopiossa

Esimerkiksi Hatsalan klassillisessa koulussa tilanne on jo niin paha, että ongelmat haittaavat opetusta huomattavasti.

Kuopio
Nuori mies käyttää tablettitietokonetta.
Mikko Kuusisalo / Yle

Opettajat ovat turhautuneita tietotekniikan ongelmiin kouluissa, kerrotaan useista Kuopion kouluista. Hatsalan klassillisen koulun rehtorin Taina Vainion mukaan kaikille opettajille on vastikään saatu uudet tablettitietokoneen ja kannettavan ominaisuuksia yhdistävät hybridilaitteet, mutta verkkoyhteys ei aina toimi.

– Se on opettajille turhauttavaa. Opettajilla olisi kova into käyttää laitteita ja sitten se ei onnistukaan, kun nettiyhteys ei pelaa, Vainio puuskahtaa.

Syy vaikeuksiin on Vainion mukaan se, ettei tukiasemia ole tarpeeksi. Hän kertoo, että ongelmia on päivittäin, ja ne haittaavat todella paljon sekä opettajien että oppilaiden työskentelyä.

– Ongelmista on oltu jatkuvasti yhteydessä, ja tukiasemia luvattiin elokuun alkuun mennessä. Niitä ei ole saatu vieläkään.

Vainio kertoo esimerkin samalta päivältä. Oppilaat olivat tehneet historian tunnilla historiallisia uutisvideoita, mutta eivät saaneet jaetuksi videoitaan verkko-ongelmien takia.

– Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää tieto- ja viestintäteknologian käyttöä, mutta minkäs teet, jos sähköisiä materiaaleja ei pysty käyttämään, kun verkkoon ei pääse.

Ongelmat kaupungin tiedossa

Kuopion kaupungin langaton verkko on rakennettu aikana, jolloin laitteita on ollut vasta vähän käytössä ja näin ollen tukiasemiakin on tarvittu vähemmän. Lukio-opetuspäällikkö Antti Kervisen mukaan ongelma on kaupungin tiedossa. Tukiasemien määrä on lisääntynyt ja niitä lisätään edelleen.

– Tukiasemien vähyys on tiedossa, mutta pitäisi niitä sen verran olla, että opettajat pääsevät laitteillaan verkkoon. Voi olla, että oppilaiden omat laitteet kuormittavat verkkoa. Kouluilla on erityyppisiä ongelmia, ja niitä ratkotaan. Digiloikka ottaa aikansa, Kervinen sanoo.

Kervisen mukaan tukiasemaongelma koskee lähinnä perusopetuksen kouluja.

– Lukiolaisilla omat koneet ovat olleet käytössä jo muutaman vuoden ja siellä verkkojen kapasiteetti on jo parempi.

Kuopion kaupungin tietohallintopäällikkö Jarkko Karhemaa myöntää, että kouluilta on tullut liian paljon palautetta ongelmista. Hänen mukaansa kaupungin ensi vuoden budjettiin on tehty varaus tukiasemien lisäämiseksi.

– Hatsalaan on tilattu ennen kesälomia lisää tukiasemia ja niiden pitäisi olla paikallaan, mutta pitää nyt varmistaa, että näin on. Ykkösasia on, että tukiasemia pitää lisätä. Turha on laitteita hankkia, jos niitä ei voi käyttää.

Digiloikka lähti väärästä päästä

Vainion kertomat vaikeudet kuulostavat tutuilta myös Kuopion klassillisen lukion rehtorin Jukka Sormusen, Riistaveden koulun rehtorin Eeva-Kaarina Kemppaisen ja Jynkän koulun opettajan Minna Parviaisen korviin.

Eniten ahdistusta Kuopion klassillisessa lukiossa aiheuttaa tällä hetkellä vanhan palvelimen simahtaminen, kertoo Sormunen. Sen vuoksi opettajat eivät pääse käsiksi tallentamiinsa vanhoihin oppimateriaaleihin. Sormusen mielestä digiloikkaa on lähdetty toteuttamaan väärästä päästä.

– Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoi, että pitäisi kysyä, onko tekniikka valmis kouluihin eikä onko koulu valmis tekniikkaan. Nyt digiloikkaan on lähdetty laitteet edellä eikä pedagogiikka edellä kuten olisi pitänyt. Kärjistäen voi sanoa, että taloa on lähdetty sisustamaan ennen kuin kivijalkakaan on valmis.

Satoja oppilaita, kourallinen iPadeja

Myös Riistaveden koululla opettajilla on uudet hybridilaitteet. Rehtorin mukaan opettajilta on tullut palautetta, etteivät ne olekaan niin toimivia kuin on ajateltu. Välillä ongelmia on ollut päivittäin.

– Niistä on puuttunut joitakin ominaisuuksia, joita läppäreillä on. Aina ohjelmat eivät ole pelittäneet. Uskon kuitenkin, että nämä ovat alkuvaikeuksia. Kaikkea ei voi ratkaista heti, Kemppainen huomauttaa.

Jynkän koulu on tällä hetkellä väistötiloissa Niiralan koululla, ja siellä tekniikan puute on suurin päänvaiva. Liki 400 oppilasta kohden on vain 16 iPadia, kertoo Minna Parviainen.

– Siksi oppilaat pääsevät niitä vain harvoin käyttämään. Mutta uskon, että tämä ratkeaa, kun päästään uuteen kouluun.

Lukio-opetuspäällikkö Antti Kervisen mukaan kaupungin on elettävä talousarvion puitteissa. Laitteiden hankinta yhdellä kertaa kaikille noin 10 000 koululaiselle ja tuhannelle opettajalle olisi liian kallis paukku.

– Nyt on lähdetty siitä, että ensin hankitaan laitteet opettajille ja sitten oppilaille. Se on tietysti tukiasemien kapasiteetin kannalta iso haaste, kun isossa koulussa 500 oppilasta on yhtä aikaa verkossa.