yle.fi-etusivu

Japanilainen pilkuttaa kuolemaansa asti – pakkomielteet ja hallusinaatiot tekivät Kusamasta mestarin

87-vuotias Yayoi Kusama asuu tokiolaisessa psykiatrisessa sairaalassa ja maalaa maanisesti. Nykytaiteilijan näyttely avautuu perjantaina Helsingissä.

kulttuuri
Yayoi Kusaman teos.
Yksi Yayoi Kusaman taiteen teemoista on ollut itsensä häivyttäminen.© Courtesy of Ota Fine Arts, Tokyo/ Singapore; Victoria Miro Gallery, London; David Zwirner, New York, © Yayoi Kusama

Täpliä kurpitsoissa, täpliä iholla, teekupissa ja puhelimessa, täpliä sinisellä pohjalla ja keltaisella kankaalla. Japanilaisen Yayoi Kusaman tavaramerkiksi muotoutuneet kuviot hiipivät kaikkialle ja jatkuvat loputtomiin.

Perjantaina Helsingin taidemuseo HAM:ssa avautuva näyttely on saanut nimekseen In Infinity (äärettömyydessä). Se esittelee yhden aikamme merkillisimmistä taideilmiöistä, naisen, joka on itsekin kuin ilmestys: hauras ja tosi kuin lapsi.

Kusama käyttää punaista peruukkia ja pilkullisia vaatteita. Aurinkolaseissa ja laukussa toistuu tuttu täplikäs kuosi. On sääli, että terveydelliset syyt eivät enää salli 87-vuotiaalle taiteilijalle matkoja, eikä häntä siksi nähdä Suomessa. Jotain kuitenkin nähdään. Näyttelykävijät ottaa vastaan kovasti Kusaman oloinen vahanukke.

Hallusinaatiot siirtyivät kankaalle

Yayoi Kusama syntyi vuonna 1929 nelilapsiseen, vakavaraiseen perheeseen. Lapsuus oli onneton. Äiti kohteli tytärtään kaltoin ja laittoi hänet vakoilemaan syrjähyppyjä harrastanutta miestään.

Yayoi Kusama kymmenvuotiaana vuonna 1939.
Yayoi Kusama kymmenvuotiaana vuonna 1939.© Courtesy of Ota Fine Arts, Tokyo/ Singapore; Victoria Miro Gallery, London; David Zwirner, New York, © Yayoi Kusama

Kusama kärsi hallusinaatioista: kedon kukilla oli ihmisten kasvot, eläimet puhuivat, kivet vyöryivät kohti. Hän maalasi sisäiset näkynsä villeiksi kuviksi jo varhain. Niin hän tekee edelleen. Taide on pitänyt Kusaman hengissä, auttanut pääsemään itsemurha-ajatusten ja ahdistuksen niskan päälle.

Kusama muutti 1950-luvun lopulla Yhdysvaltoihin, pois konservatiivisesta kotimaastaan. Hän asettui New Yorkiin vain 28-vuotiaana. Alku oli karu ja köyhä, mutta Kusamalle ominainen maaninen tapa tehdä töitä kellon ympäri kantoi hedelmää.

Yksi varhaisista teoksista oli Äärettömyysverkot, joka koostuu valtavasta määrästä pieniä, käsinmaalattuja puoliympyröitä.

– Jos Kusamalla oli hallusinaatioita, hän saattoi tehdä töitä 50 tuntia putkeen. Tekeminen oli hyvin intensiivistä ja keskittymisen voi nähdä teoksista, kuvailee HAM:n amanuenssi Claire Gould.

Itsehäivytys täplillä (1968)
Kusaman teosten aiheena on usein Kusama itse. Tässä Itsehäivytys täplillä (1968).Kuva: Hal Reiff, © Courtesy of Ota Fine Arts, Tokyo/ Singapore; Victoria Miro Gallery, London; David Zwirner, New York, © Yayoi Kusama

Seksin pelko sai keskittymään falloksiin

Yhdysvalloissa syntyivät monet ikoniset teokset, jotka ovat esillä myös Helsingissä. Kausautumaveistokset koostuvat arkisista esineistä. Tikapuut, korkokengät ja matkalaukun Kusama verhosi miehen elimen muotoisilla pehmopatukoilla. Falloksilla on peitetty myös soutuvene airoineen päivineen.

Taiteilijalla tuntuu olevan päähänpinttymä peniksistä. Kusaman omien sanojen mukaan fallokset syntyivät hänen peloistaan seksiä ja miehiä kohtaan.

– Kusamalla oli traumoja, mutta mistä ne tulivat, sitä emme tiedä tarkkaan. Toisto oli hänen tapansa yrittää saada selvyyttä asioihin, Gould arvelee.

1960-luvulla Kusama oli jo osa pop-piirejä ja hengaili muun muassa Andy Warholin kanssa. Kusama niitti mainetta myös psykedeelisillä ja sodanvastaisilla performansseillaan, joissa hän maalasi pallojaan alastomiin ihmisvartaloihin.

Yayoi Kusamaa esittävä nukke Louis Vuittonin liikkeen ikkunassa Lontossa elokuussa 2012.
Kusama teki 2000-luvulla yhteistyötä Louis Vuitton -merkin kanssa. Samassa yhteydessä taiteilijasta tehtiin vahanukke liikkeen näteikkunaan.Nils Jorgensen / AOP

Paluu, kurpitsat ja Louis Vuitton

1970-luvulle tultaessa myötätuuli kääntyi kuitenkin vastaiseksi. Happeningejä alettiin pitää julkisuushakuisina. Kusama päätti palata takaisin Japaniin.

Vastaanotto kotimaassa ei ollut varauksettoman lämmin. Taakse jääneitä performansseja pidettiin noloina. Taiteilija kärsi paniikkikohtauksista ja muutti vapaaehtoisesti psykiatriseen sairaalaan. Sen pienessä ja vaatimattomassa huoneessa hän asuu edelleen.

Kusama aktivoitui kuvataiteessa jälleen 1980–1990-luvuilla. Silloin syntyivät kuuluisat kurpitsat.

– Kusama pitää niitä vaatimattomina ja sympaattisina vihanneksina. Ne ovat hänelle kuin alter egoja, Gould sanoo.

2000-luvulla kääntyi jälleen uusi lehti, kun Kusama ryhtyi yhteistyöhön muotisuunnittelija Issey Miyaken ja Marc Jacobsin sekä Louis Vuitton -merkin kanssa. Syntyi täplikkäitä laukkuja, huiveja ja puhelimia.

Kusama kuvattuna ateljeessaan Tokiossa vuonna 2014.
Kusamalla on työn alla Ikuinen sieluni -sarja.© Courtesy of Ota Fine Arts, Tokyo/ Singapore; Victoria Miro Gallery, London; David Zwirner, New York, © Yayoi Kusama

Rajat auki maailmankaikkeuteen

Kusamaa on kutsuttu surrealistiksi, minimalistiksi, feministiksi ja poptaiteilijaksi. On kuitenkin hankala – ellei mahdotonta – lokeroida naista, joka maalaa, tekee installaatioita, veistoksia, performansseja, elokuvia, kirjoittaa runoja ja suunnittelee vaatteita.

– Kaikilla taiteilijoilla on tietysti vilkas mielikuvitus, mutta hänellä se on muita vahvempi. Hän pystyy käyttämään mielisairauttaan hyväksi ja antamaan itsestään muille. Kusama haluaa, että ihmiset saavat häneltä iloa ja rakkautta, Gould sanoo.

Oleellista Kusaman taiteessa tuntuu olevan toisto ja sitä kautta syntyvä rajattomuus. Kun kaiken peittää loputtomiin kuvioihin, oliot ja esineet menettävät ääriviivansa. Ne sulautuvat toisiinsa ja äärettömyyteen.

Viime vuosina Kusaman luomistahti tuntuu vain kiihtyneen. Taiteilijan työhuone sijaitsee kävelymatkan päässä kotina toimivasta sairaalasta. Kusama istuu kankaan äärellä pyörätuolissa ja maalaa edelleen päivittäin.

Tällä hetkellä kiehtoo kuolema. Työn alla on Ikuinen sieluni -maalaussarja, jonka piti alun perin sisältää 100 teosta.

– Sarjassa on nyt 500 osaa. Minun pitää maalata vielä 1 000 tai 2 000. Jatkan maalaamista elämäni viimeiseen päivään, Kusama kertoo Ylelle sähköpostihaastattelussa.

In Infinity on retrospektiivi, joka esittelee parisataa Kusaman teosta 1950-luvulta tähän päivään. Ennen Helsinkiä ja taidemuseo HAM:ia näyttely on kiertänyt Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Sen on nähnyt yli puoli miljoonaa ihmistä.

Kusama kadulla maalauksen kanssa.
Kusaman ura alkoi jo 1950-luvun New Yorkista.© Courtesy of Ota Fine Arts, Tokyo/ Singapore; Victoria Miro Gallery, London; David Zwirner, New York, © Yayoi Kusama

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hyvinvointi

Jäivätkö unet vähiin? Unihoitaja vinkkaa: Kokeile pysäytyssanaa, älä katso kelloa

Ratko Mladić

Srebrenican uhri toivoo tänään tuomittavalle Ratko Mladićille täyttä rangaistusta: "Hänen tekonsa ovat pahuuden tuolla puolen"

Elävä arkisto

Kansa, jonka maailma petti

Lento-onnettomuudet

Yhdysvaltojen sotilaslentokone syöksynyt mereen Japanin edustalla – kyydissä 11 henkeä