Räppärin ja emeritusprofessorin koulubattle: "Jengi pysyy hädin tuskin hereillä" vs. "Eihän nykykoulu sellainen ole"

Räppäri Palefacella on lämpimiä muistoja kouluajoistaan, mutta hän näkee nykyisessä opetusjärjestelmässä parantamisen varaa. Emeritusprofessori Kari Uusikylä sanoo, että opettajan kaikkein tärkein ominaisuus on kyky luoda luokkaan hyvä ilmapiiri.

Koulutus ja kasvatus
Paleface, eli Karri Miettinen
Paleface eli Karri Miettinen muistelee lämmöllä kouluaikojaan Hämeenlinnassa. Tiina Jutila / Yle

– Tulevaisuuden kouluissa hyvät opettajat osaavat rikkoa perinteisen asetelman ja luokka voi olla muuallakin kuin sisällä. On yritettävä löytää toisenlaisia tapoja kuin se, että jengi pysyy hädin tuskin hereillä, kun yksi pälpättää tunnin kerrallaan, kertoo Hämeenlinnasta kotoisin oleva rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen.

Miettinen kävi itse Hämeenlinnassa ala-asteen Tuomelassa ja yläasteen Hämeenlinnan Yhteiskoulussa. Lukion hän suoritti Hätilässä.

– Aina sydämessä läikähtää, kun ajaa junalla Hämeenlinnan ohi. Ne näyttää paljon komeammilta ja toimivammilta tiloilta nyt. Ne oli vanhoja kouluja, missä olen itse käynyt ja minulla on niistä hyviä muistoja.

Hyvä opettaja on Miettisen mukaan eräänlainen kansankynttilä. Miettisellä on erityisen hyvät muistot kahdesta opettajasta. Kaarina Syrjä oli sydämellinen ja Olli Särkelä puolestaan luova opettaja.

– Kun etenkin nuoret jäbät meidän luokalla tuskastelivat, saattoi Särkelä yhtäkkiä viheltää pelin poikki ja sitten menimme rautatien varteen keväällä veistelemään pajupillejä. Se saattoi keksiä juttuja, joilla sai meidän mielenkiinnon takaisin.

Opettajien puututtava ongelmakohtiin

Tulevaisuuden koulussa olisi hyvä kyseenalaistaa, millä tavalla lapsi parhaiten oppii.

– On muitakin tapoja kuin autoritatiivinen malli, missä yksi puhuu ja 45 minuuttia istutaan paikallaan. Peruskoulun pitäisi mukautua uuteen tietoon siitä, millä tavalla lapsi parhaiten oppii.

Miettinen muistaa omista kouluajoistaan, että sopeutuminen oli ajoittain hänelle vaikeaa.

– Turhautumista on noina herkkinä vuosina. Siinä on monta eri tasoa: on se oma kouluyhteisö ja muut oppilaat, joilla on omat sääntönsä. Sopeutuminen on ollut aika vaikeaa itsellenikin välillä.

Myös koulukiusaaminen on yllättävän tavallista tänä päivänä. Opettajien pitäisi Palefacen mukaan puuttua ongelmakohtiin ajoissa.

– Se on ikuinen miljoonan taalan kysymys, millä tavalla ongelmakohdissa voi ruveta auttamaan. Kun auktoriteettiusko on vähän heikko ja omat vanhemmat eivät osaa tarkkailla tilannetta, onko opettajilla mahdollisuutta puuttua tällaisiin asioihin? Kyllä tietysti on.

"Eivät ne voi olla niin typeriä, että opettavat antiikkisilla metodeilla"

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä sanoo, että nykykoulujen opetus ei ole aina paikallaan istumista ja opettajan kuuntelua. Yleistys tällaisesta opetusmallista on siis Uusikylän mukaan väärä.

Kari Uusikylä
Emeritusprofessori Kari Uusikylä on tutkinut koulujen opetusta pitkään. Yle

– Tietysti jos ajattelee, että meillä on Suomessa kymmeniätuhansia opettajia ja erilaisia koulu- ja luokka-asteita, niin ainahan voidaan ottaa yksi, kaksi tai viisi ja sanoa, että "näin opetetaan". Eihän nykykoulu sellainen suinkaan ole.

Vielä 60-70-luvuilla opettaja saarnasi, mutta nyt tilanne on toinen. Uusikylä ihmettelee voimakasta kritiikkiä, jonka mukaan koulussa vain päntätään tietoa päähän.

– Opettajathan ovat hirveän fiksuja. Eivät ne voi olla niin typeriä, että opettavat antiikkisilla metodeilla. Sellainen on myrkyn kaatamista passiivisiin päihin.

Koulu muuttunut aktivoivaan suuntaan

Hyvässä opetuksessa on Uusikylän mukaan monia tavoitteita ja oppitunnit ovat sisällöiltään erilaisia. Samalla ymmärretään opetuksen tiedolliset ja taidolliset tavoitteet. Ei ole yleisesti hyvää opetuksen reseptiä.

– Jos opetetaan vaikkapa matemaattisia perustietoja, opetetaan opettajakeskeisesti, mutta on myös juttuja, mitä tehdään yhteistoiminnallisesti eri aineissa.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa.

Kari Uusikylä

Uudessa opetussuunnitelmassa oppilaat suunnittelevat opetusta keskenään ja opettajan kanssa. Koulu onkin muuttunut aktivoivaan suuntaan, mutta se ei merkitse sitä, että tietynlainen opettaminen on pahaa.

– Ei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa. Joissakin tapauksissa on hyvä, että opetus on opettajakeskeistä, toisinaan taas ei. Opettaja päättää, opettaako yksin vai opiskelevatko oppilaat ryhmissä.

Samalla Uusikylä muistuttaa, että on hyvä mennä opiskelemaan myös luokan ulkopuolelle. Hän onkin tässä suhteessa samoilla linjoilla kuin Karri Miettinen.

– On uuden opetussuunnitelman yksi juttu, että mennään ulos erilaisiin paikkoihin opiskelemaan asioita. Ei silti ole turhaa puhua siitä, Uusikylä sanoo.

"Tunne, että opettaja välittää minusta, on tärkeintä"

Uusikylän mukaan pitäisi pyrkiä siihen, että kaikkiin oppilaisiin suhtaudutaan myönteisesti ja heistä löydetään asioita, missä he ovat hyviä. Hyvä opettaja pyrkii oppilaiden parhaaseen.

– Hän pyrkii ymmärtämään oppilaitaan ja heidän monimuotoisuuttaan. Hyvä opettaja ymmärtää, että oppilailla on paitsi järki, myös tunteet. On tärkeää vahvistaa oppilaan itseluottamusta, hyvää oloa ja vahvistaa itsensä hyväksymistä.

Opettaja saattaa olla tiukka ja jämäkkä, joka puuttuu kiusaamiseen ja huonoon käytökseen, niin kuin aikuisen auktoriteetilla pitääkin tehdä. Silti oppilaat vaistoavat, että opettaja on heidän puolellaan.

– Mutta se tunne, että opettaja välittää minusta, on kaikista tärkeintä. Opettaja ei ole mikään kone, joka on mekaaninen kapistus ja myös oppilaat ovat ihmisiä. Pitää olla molemminpuolista vuorovaikutusta. Ilmapiirin luominen on kaikista tärkein hyvän opettajan ominaisuus.