Miksi mummo jäi paikoilleen ja mikä hänen pulssinsa on? Uusi tekniikka voi mullistaa vanhuksen arjen

Kotiin asennettavat liikesensorit ja esimerkiksi pulssia mittaava hyvinvointiranneke ovat tulossa osaksi huonokuntoisten vanhusten arkea.

vanhukset
Vanhus juo kahvia.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kun mummo tai pappa menee yöllä vessaan, ja liike pysähtyy pitkäksi aikaa, uusi teknologia voi tehdä päätelmän, että jokin on vialla. Tuolloin järjestelmä tekee hälytyksen, vaikka vanhus ei painaisi rannekkeensa hälytysnappia.

Käytännössä vanhuksen kotiin tai palvelutaloon on asennettu liiketunnistimia ja hänen kädessään on ranneke, jonka avulla liikkeitä ja pulssia voi tarkkailla. Sensoreita on seinillä esimerkiksi wc-tiloissa ja jääkaapin ovessa sekä ulko-ovessa. Kotoa kerätty tieto tallentuu järjestelmään, joka osaa päätellä, mitä kotona tapahtuu.

Tällaisia laitteistoja ja digisovelluksia on kehitetty ja kehitetään niin maailmalla kuin Suomessa. Esimerkiksi teknologiayritys MPY on maaliskuussa perustanut uuden liiketoiminta-alueen, jonka tähtäin on vanhusten hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Erilaisia hälytysjärjestelmiä markkinoilla on ollut jo pitkään, mutta kehitystyön tuloksena järjestelmät ovat entistä älykkäämpiä.

– Kun aiempi teknologia olisi tulkinnut, että oven avaaminen tarkoittaa sitä, että vanhus lähti ulos, järjestelmä tietääkin nyt, palasiko hän takaisin sisälle. Järjestelmän päättelykyvyn ansiosta hoitajan ei tarvitse lähteä ajamaan vanhuksen luo tarkistamaan tilannetta. Tämä vähentää turhia hätäkäyntejä, toteaa MPY:n digitaalisten palveluiden yksikön johtaja Markus Sihvonen.

Yrityksen ensimmäiset kaupalliseen käyttöön tarkoitetut laitteet on jo asennettu Mikkelin Kyyhkylän kuntoutussairaalaan.

Teknologia ei korvaa ihmistä, mutta auttaa

Sensoriverkon lisäksi vanhusten käytössä voi jatkossa olla heitä varten suunniteltuja tablet-tietokonesovelluksia. Tabletin avulla vanhus voi pitää yhteyttä hoitajaan tai muihin vanhuksiin. Vanhusten ei oleteta kirjoittavan tabletilla, joten käyttö tapahtuu kuvakkeita painelemalla.

– Meiltä markkinoille on tulossa etähoivasovellus, eräänlainen seniori-some, jonka avulla vanhus voi olla yhteydessä hoitajaan ja saada esimerkiksi ensimmäisen diagnoosin tai osallistua live-tuolijumppaan, kertoo MPY:n digitaalisten palveluiden yksikön johtaja Markus Sihvonen.

Hätätilanteessa hoitaja voi ottaa myös etäyhteyden tablet-tietokoneeseen, käynnistää sen ja huhuilla vanhusta. Sihvonen sanoo, että tämä palvelu ei korvaa hoitajia, vaan helpottaa arkea ja huojentaa huolta esimerkiksi heikkokuntoisista ja muistisairaista vanhuksista.

– Teknologiaa on jo olemassa ja komponentit edullisia, mutta se, että luodaan palveluita, jossa teknologia kootaan ja suunnitellaan järjestelmäksi, joka tuottaa hyötyä ja iloa, on juuri se mitä kaivataan. Sitten pitää vielä houkutella ihmiset käyttämään palveluita, sanoo erikoistutkija Marketta Niemelä Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

Niemelän mielestä tällaisissa palveluissa on paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Vanhus- ja vammaispalvelujen ylilääkäri Marju Asikainen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimesta toteaa, että nykyisistäkin laitteista on apua, mutta esimerkiksi laitteiden akkujen kestoon kannattaa kiinnittää tulevaisuudessa huomiota.

– Siihen tarvitaan aina ihminen, joka tarkkailee, että laitteet on ladattu ja ne ovat käytössä. Jos ranneke on pöydällä, ja muistisairas lähtee harhailemaan, silloin rannekkeesta ei ole paljon hyötyä, pohtii Asikainen.

Hyvinvointiranneke
Hyvinvointiranneke mittaa esimerkiksi pulssin.Pekka Havukainen / Yle

Epäilyksiä ja innostusta

Erilaisia apuvälineitä ja teknologisia ratkaisuja virtaa lähivuosina markkinoille kotona asumisen tueksi. Kymmenen vuoden päästä vanhusten kotona asuminen voi olla hyvin erilaista kuin tällä hetkellä. Vaikka 65-vuotias mikkeliläinen Tuulikki Sepänmaa miettii jo nyt, miten tulevaisuudessa pärjää kotonaan, liikesensorit ja hyvinvointi- tai turvaranneke herättää epäilyksiä.

– Tuntuu kaukaiselta ajatukselta, mutta ehkä se ei ole ollenkaan huono, jos yksin asuu. Mutta ehkä ranneke, jossa olisi hälytysnappi, olisi varmaan ihan varteenotettava, jos tulee jotain sairauksia. Esimerkiksi oma äitini ei halua käyttää turvaranneketta, pohtii Sepänmaa.

Myyntiin tulevia laitteistoja on arvioinut kaksi erillistä vanhuksista koottua ryhmää, joiden jäsenistä vanhimmat olivat yli 90-vuotiaita. MPY:n testiryhmiin osallistuneet seniorit innostuivat etenkin tuolijumpasta. Sihvonen myöntää, että testaajiksi valikoitui uudesta tekniikasta kiinnostuneita vanhuksia.

– He suhtautuivat teknologiaan avoimin mielin. Olivat innokkaita kokeilemaan uutta. Se selvisi kehitystyön ohessa, että bingo on nyt out, tuolijumppa on in. Siksi kehitimme live-tuolijumpat, joita on jälkikäteen saatavilla myös tallenteena, kertoo Sihvonen.

Kuka saa tiedot papan terveydestä tai poikamieselämästä?

Sensoriverkon rakentamiseen ja tiedon keräämiseen tarvitaan vanhuksen tai hänen holhoojansa lupa. Myös tietoturva-asiat pitää huomioida, kun kerätään paljon hyvinkin yksityiskohtaista ja yksityisyyden suojan piirissä olevaa tietoa.

– Pitää varmistaa, että vanhus ymmärtää, mitä tietoja kerätään, mihin niitä käytetään ja kenellä on oikeus nähdä tiedot, silloin asia on kunnossa, sanoo erikoistutkija Marketta Niemelä.

Sihvosen mukaan ei myöskään ole vaaraa, että terveystiedot tai merkit vaikkapa mummon tai papan vilkkaasta poikamieselämästä joutuisivat omaisten käsiin, ellei vanhus sitä itse halua.

– Tarkkailulupa voidaan antaa myös aikuisille lapsille, mutta he eivät saa sitä automaattisesti. Vanhus päättää itse, kuka hänen tietoihinsa pääsee käsiksi.