Suomalaisten luotto poliisiin ei horju – yli puolet luottaa poliisiin erittäin paljon

96 prosenttia suomalaisista pitää poliisia erittäin luotettavana tai melko luotettavana. Luottamus on parin vuoden sisällä vain kasvanut, Jari Aarnion oikeudenkäynnistä huolimatta.

Kotimaa
Poliisin logo poliisimiehen hihassa.
Esa Huuhko / Yle

Suomalainen poliisi pönkittää paikkaansa suurta luottamusta nauttivien viranomaisten joukossa. Viimeisimmän poliisibarometrin mukaan 51 prosenttia kansasta luottaa poliisin erittäin paljon ja 45 prosenttia melko paljon. Luottamus on kasvanut hieman vuodesta 2014.

Luottamus poliisiin.
Yle Uutisgrafiikka

Poliisiin edelle menee luottamuksen suhteen vain palo- ja ja pelastustoimi, johon peräti 77 prosenttia ilmoittaa luottavansa erittäin paljon ja 22 prosenttia melko paljon.

Myös luotto poliisin lahjomattomuuteen kasvoi hieman

Poliisia pidetään edelleen maan merkittävimpänä viranomaisena rikostorjunnan ja turvallisuuden parantamisen suhteen. Toiseksi merkittävin viranomainen näiden suhteen on jälleen palo- ja pelastustoimi, sen jälkeen rajavartiolaitos, terveydenhuolto, koulut, tulli, puolustusvoimat, sosiaalitoimi, ja yksityiset vartiointiliikkeet.

Vastaajilta kysyttiin myös käsityksiä viranomaisten korruptiosta.

Aiempien poliisibarometrien mukaan usko poliisin korruptioon on kasvanut vuodesta 2007. Tuolloin 70 prosenttia vastaajista piti erittäin epätodennäköisenä tai melko epätodennäköisenä sitä, että "poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa". Tänä vuonna vastaava prosenttiluku on 57.

Luottamus poliisin lahjomattomuuteen on kuitenkin kasvanut hieman vuodesta 2014, vaikka esimerkiksi Jari Aarniota koskevaa oikeudenkäyntiä on puitu säännöllisesti uutisotsikoissa vuodesta 2013.

Poliisin rooli rikostorjunnassa ja turvallisuudessa.
Yle Uutisgrafiikka

Kansa kokee olonsa entistä turvallisemmaksi

Barometrin mukaan suomalaiset kokevat yleisen turvallisuuden parantuneen. Kyselyyn vastanneista 83 prosenttia on sitä mieltä, että maan rikollisuustilanne ei ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava. Tulokset ovat myönteisempiä kuin kertaakaan poliisibarometrin mittaushistorian aikana.

Suomalaiset kokevat myös yksin liikkumisen aiempaa turvallisemmaksi kaikkina kellonaikoina.

Kun vuonna 2012 jopa 36 prosenttia vastaajista koki turvattomana liikkua keskustassa yksin myöhään perjantai- tai lauantai-iltoina, tänä vuonna vastaava osuus oli 27 prosenttia vastaajista.

Toisaalta myös suomalaisten liikkuvuus on barometrin mukaan vähentynyt. Vain 30 prosenttia vastaajista ilmoitti liikkuvansa päivittäin tai viikottain asuinpaikkakuntansa keskusta-alueilla iltaisin tai öisin.

Tätä selittänee kansan nopea ikääntyminen.

Suomalaiset haluavat puhallutuksia

Poliisibarometri mittasi myös, miten merkittävänä kansa pitää erilaisia valvontamuotoja liikenneturvallisuuden kannalta. Näistä ylivoimaisesti merkittävimpänä pidetään rattijuopumusvalvontaa, jota 89 prosenttia pitää erittäin merkittävänä. Taajamissa tapahtuvaa nopeusvalvontaa piti erittäin merkittävänä 47 ja pääteillä tapahtuvaa nopeusvalvontaa 43 prosenttia kansasta. Vähiten kansa arvostaa kännykän käytön valvontaa, jota piti erittäin merkittävänä 25 ja melko merkittävänä 43 prosenttia haastatelluista.

Kesän aikana kansaa puhuttivat muun muassa epäilykset poliisin harjoittamasta etnisestä profiloinnista, sekä poliisin toiminta mielenosoituksissa. Poliisibarometri toteutettiin toukokuussa, joten jää avoimeksi, olisivatko tapaukset vaikuttaneet tuloksiin.

Poliisibarometri on haastattelututkimus, jossa tutkitaan kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Juuri julkaistuun barometriin haastateltiin 1007 henkilöä aikajaksolla 2.–25.5.2016. Poliisibarometri on toteutettu sisäministeriön toimeksiannosta yhteensä kahdeksan kertaa vuosien 1999–2014 välisenä aikana.

Lue vuoden 2014 poliisibarometrista täältä.