Järven hoitoon valjastetaan uusi apuri: "hauki on ilmainen hoitokalastaja"

Vesijärven taantunut haukikanta halutaan saada kasvuun muun muassa istutuksilla. Haukia tarvitaan poistamaan järveä rehevöittäviä särkikaloja.

Päijät-Häme
Hauki akvaariossa.
Hauki on hyvä kalastaja.Yle

Päijät-Hämeen kalatalouskeskus aikoo valjastaa hauet hoitamaan rehevöitymisestä kärsivää Vesijärveä. Kalatalouskeskus hakee kalastonhoitomaksuista rahoitusta, jotta haukikantaa voitaisiin vahvistaa.

Tarkoituksena on parantaa haukien kutupaikkoja, ja lisätä haukien määrää istutuksin. Haukien tehtäväksi tulisi järveä rehevöittävien pikkukalojen syöminen. Hauki syö vuodessa pikkukalaa kolmesta viiteen kertaa painonsa verran.

Jos saamme rahoitusta, aloitamme jo ensi keväänä.

Ilkka Vesikko

– Jos saamme rahoitusta, aloitamme jo ensi keväänä. Tässä puhutaan kuitenkin aika pienistä summista, hauen istutuksissa kymmenen tuhatta euroa vuodessa saisi jo ihmeitä aikaan, kertoo Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko.

Haukia aiempaa harvemmassa

Vesijärvestä poistetaan vuosittain hoitokalastamalla noin 150 tonnia pikkukalaa, pääasiassa särkikaloja. Järven kuorekanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Voisi siis kuvitella, että hyvä ruokatarjonta poikisi tuhdin haukikannan. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Vesijärven haukien tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta kannan kehityksestä saadaan viitteitä saalisraporteista. Vesijärven haukisaaliiden määrä on vähentynyt tasaisesti 1980-luvulta saakka.

Yksi syy voi olla se, että kuhaa alettiin palauttaa istuttamalla Vesijärveen 1990-luvulla. Kilpailu ravinnosta on saattanut koitua kuhan eduksi.

Toinen syy haukien vähenemiseen voi löytyä järven pinnan säännöstelystä. Vesijärveä säännöstellään Päijänteeseen laskevassa Vääksynjoessa sijaitsevalla padolla.

Vesijärvelle ei synny hauelle tärkeitä kevättulvia, ja tärkeät kutualueet jäävät vähäisiksi. Siksi kaislikoiden niittäminen ja kutupaikkojen ennallistaminen on tärkeää.

Ilkka Vesikko

– Vedenkorkeuden vaihteluväli on rajoitettu alle kolmeenkymmeneen senttiin. Tästä syystä Vesijärvelle ei synny hauelle tärkeitä kevättulvia, ja tärkeät kutualueet jäävät vähäisiksi. Siksi kaislikoiden niittäminen ja kutupaikkojen ennallistaminen on tärkeää, Vesikko sanoo.

Harvinaista vesienhoitoa

Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen suunnitelma on Suomessa hyvin poikkeuksellinen, kenties ainutlaatuinen. Haukea toki istutetaan säännösteltyihin vesiin niin kutsuttuina velvoiteistutuksina, mutta vesistönhoitoon ei ainakaan laajamittaisesti. Haukien kudettamista on kuitenkin tehty menneinä vuosikymmeninä yleisestikin.

– Puoli vuosisataa sitten jäi jo osin unholaan niin kutsuttu haukilaatikko. Siinä emokalat kudetetaan, mäti lypsetään niistä ja hauenpoikaset istutetaan paikkoihin, joissa luontainen lisääntyminen ei onnistu, Ilkka Vesikko kuvailee.

Hoitokalastuksessa on muutamina viime vuosina jääty saalistavoitteesta, sillä järvessä yleistyvä piilevä sotkee verkkoja ja vaikeuttaa kalastusta.

Hauenpoikaset istutetaan paikkoihin, joissa luontainen lisääntyminen ei onnistu.

Ilkka Vesikko

– Kasvava haukikanta voi varmasti auttaa, jos hoitokalastus vaikeutuu, muistuttaa Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.

Kaikki voittavat

Haukihankkeen rahoitus on tarkoitus saada pääosin kalastuslupatuotoista, eli kalastonhoitomaksusta. Parhaassa tapauksessa sijoitus maksaa itsensä takaisin. Kun hauet harventavat järvestä rehevöitymistä aiheuttavia särkikaloja, leväongelmat vähenevät, ja esimerkiki uiminen on helpompaa. Hyötyjä tulee myös hauellle. Mitä enemmän lisääntyviä kaloja järvessä on, sitä parempi on geeniperimä. Näitä arvoja ei kuitenkaan voi mitata rahassa.

Sen sijaan kalastuslupatuloja voi. Kun hauen elinoloja parannetaan, ja kanta lähtee kasvuun, voivat kalastusluvat käydä nykyistä paremmin kaupaksi parantuvan saalisvarmuuden ansiosta.

Hauki on ilmainen vesistönhoitaja.

Ilkka Vesikko

– Hauki on ilmainen vesistönhoitaja. Se harventaa särkikaloja, mutta tarjoaa myös kalamiehille unohtumattomia elämyksiä ja onnistumisen tunteita, Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko painottaa.

Juttua muokattu: Korjattu hoitokalastuksen saalismäärä