Analyysi: Näin perinteistä teollisuutta viedään tulevaisuuteen – tapaus Vapo

Valtionyhtiö Vapo aikoo tehdä Suomelle uuden vientituotteen turpeesta jalostettavasta hiilikuidusta, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Anna Karismo.

talous
Suo
Turvetuotannossa ollut suo voi saada uuden käytön myös virkistysalueena. Vapo myy suonsa ja suometsänsä, joita on yli sata tuhatta hehtaaria.Tina Lundan / Yle

Energiayhtiö Vapo aikoo tehdä teknisistä hiilistä toisen tukijalan sähkö- ja lämpölaitostuotantonsa rinnalle. Se suunnittelee noin 50 miljoonan euron investointia teknisiä hiiliä tuottavaan tehtaaseen, jonka tuotanto olisi kymmeniä tuhansia tonneja.

Vapo kertoo aloittavansa tehtaan rakentamisen heti, kun se saa tehdasta varten tarvitsemansa luvat viranomaisilta. Ensimmäinen tehdas on yhtiön "sisäinen startup", mutta kun se saadaan käyntiin, laitoksia tulee todennäköisesti pian lisää.

Yhtiöllä on vanhastaan vesiosaamista, koska se on harjaantunut poistamaan vettä soilta.

Hiilistä voi hyvin tulla Vapolle vähintään energiabisneksen kokoinen liiketoiminta. Samalla yhtiön riippuvuus energiaturpeesta pienenee.

Vapon suunnitelmat ovat hyvä esimerkki sitä, miten perinteistä suomalaista teollisuutta käännetään kohti tulevaisuutta. Turpeesta on muuhunkin kuin vain polttoon, ja jalostamalla tuotetta avautuu uusia markkinoita.

Teknisiä hiiliä liikkuu maailmalla noin 40 miljardilla eurolla vuodessa, Vapo arvioi. Markkina kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Hiilikuidun maailmanmarkkinoita ovat jo vuosia hallinneet japanilaiset yhtiöt Mitshubishi, Toho ja Toray.

Markkinat kasvavat maailman ympäristöongelmien vuoksi

Teknisten hiilten markkina on lupaava myös kasvavien ilman- ja vedenpuhdistustarpeiden sekä teknologian kehittymisen vuoksi.

Suomalainen turve voi siis auttaa maailman ympäristöongelmien poistossa.

Vapolla on vanhastaan vesiosaamista, koska se on harjaantunut poistamaan vettä turvetuotantoon otettavilta soilta. Uuden laitoksen tuottamalla aktiivihiilellä on tarkoitus puhdistaa vesiä ja kaasuja. Asiakkaita olisivat esimerkiksi vedensuodattimien valmistajat.

Tehtaalla valmistettava hiilikuitu taas on hyvä materiaali vaikkapa liikennevälineisiin, koska se on kevyttä ja kestävää. Kun autoista ja lentokoneista saadaan kevyempiä, ne kuluttavat vähemmän. Ruotsissa hiilikuidusta on tehty silta, ja urheiluvälineissä se on jo yleinen raaka-aine.

Uuden tehtaan kolmatta tuotetta, hiilimustaa, käytetään väriaineena esimerkiksi autonrenkaissa.

Soiden ja metsien ostaja voi tulla myös ulkomailta

Rahoittaakseen uutta liiketoimintaansa Vapo joutuu järjestelemään muuta rakennettaan. Sen pitää keventää tasettaan eli myydä omistamiaan maita.

Vapolla on maata nyt runsaat 100 000 hehtaaria eli noin Päijänteen tai Inarinjärven pinta-alan verran. Noille alueille se etsii nyt ostajaa.

Vaikka yhtiö itse ei arvioi maidensa hintaa, kaupassa kyse on sadoista miljoonista euroista. Kaupat pyritään tekemään ensi kesään mennessä.

Yhtiö hakee yhtä tai muutamaa tahoa, jotka olisivat kiinnostuneet ostamaan kokonaisuuksia. Ostajaksi sopisi esimerkiksi eläkeyhtiö tai muu institutionaalinen sijoittaja, myös ulkomaalainen.

Tarvetta vain osalle nykyisistä soista

Vapo laskee tarvitsevansa viiden vuoden kuluttua tuotantoonsa enimmillään 50 000 hehtaaria turvesuota. Tarvitsemansa maat se aikoo vuokrata ostajilta takaisin.

Myyntiä hoitamaan yhtiö on valinnut helsinkiläisen Sisu Partnersin. Sisu Partners on suomalainen konsultti- ja rahoitusyhtiö, joka kertoo järjestelleensä 300 yrityskauppaa 1990-luvulta lähtien.

Sisu oli välittäjänä ja neuvonantajana muun muassa, kun Kesko osti lvi- ja sähkötuotekonserni Onnisen ja myi Anttilan tavaratalot.

Vapo on hankkinut maata aikoinaan sitä silmällä pitäen, että jonain päivänä sieltä nostetaan turvetta. Siitä syystä pottiin kuuluu soiden lisäksi paljon metsää, peltoa, kosteikkoja ja turvekäyttöön kuivatettuja suoalueita, joita ennallistetaan suoksi.

Yhtiöllä on maata ympäri Suomea, enimmäkseen Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Turvetuotannossa on 35 000 hehtaaria, joista kolmasosa on vuokrattu ulkopuolelta.

Turpeen energiakäyttö vähenee

Takavuosina Vapo tuotti turvetta jopa yli 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt turvetta nostetaan enää noin kymmenen mlljoonaa kuutiota.

Kun sähkön hinta on laskenut, sitä ei kannata enää tehdä turpeesta. Turvesähkölaitoksia on suljettu. Puun ja turpeen yhteiskäyttöön soveltuvissa voimaloissa käytetään yhä enemmän puuta, jolloin turpeesta on tullut sivupolttoaine.

Vapossa on etsitty turpeelle uusia käyttötapoja jo vuosia, joten pohjatöitä eri tuotantosuunnista on tehty paljon.

Yhtiöllä on tosin takanaan myös epäonnistuneita hankkeita. Viime vuosikymmenellä sen piti alkaa valmistaa turpeesta bioraakaöljyä dieseliä varten. Dieseltehdasta ei ikinä rakennettu.