Kokonaispalkassa voi olla sudenkuoppa: "Voi käydä niin, että ylityömäärä ei tule korvatuksi"

Kokonaiskorvaussopimukset ovat lisääntyneet esimerkiksi akateemisilla aloilla. Työstä maksetaan lisineen yksi korvaus, ja työntekoa ei määritä aika tai paikka.

Kotimaa
Taskulaskin ja euroja.
Ismo Pekkarinen / Yle

Kokonaiskorvaussopimuksella eli niin sanotulla kokonaispalkalla sovitaan, että työntekijälle maksetaan palkka kaikkine lisineen yhdellä korvauksella.

– Työnantajat ovat alkaneet enemmän tehdä kokonaiskorvaussopimuksia, joihin sisältyvät myös ylityöt. Varsinkin ylempien toimihenkilöiden ja ylemmässä asemassa olevien kohdalla tällaiset sopimukset ovat yleisiä, kertoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

Koskisen mukaan tämän päivän akateemiset ajattelevat yrittäjämäisesti: tehtävät työt tehdään, vaikka niihin kuluu tunteja vapaa-ajastakin eikä paikka, jossa työtä tehdään, määritä työntekoa.

– Uskoisin, että normaalin tehdastyöntekijän kohdalla on enemmänkin sitä, että luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat mukana niin voimakkaasti, etteivät työnantajat voi ainakaan järjestäytyneissä työpaikoissa vaatia ylimääräisen työn tekemistä.

Koskisella ei ole tilastoja sopimusten määrästä, mutta niiden lisääntymisestä kertoo hänen mukaansa se, että ne aiheuttavat yhä enemmän työoikeusriitoja.

Todellisuudessa voi käydä niin, että ylityömäärä ei tule kautta linjan korvatuksi.

Mikko Kejo

– Teimme artikkelin kokonaisaikasopimuksista ja kävimme läpi oikeuskäytäntöä. Kokonaiskorvaussopimuksista riitoja oli muutamia satoja tuomioistuimissa, mikä on mielestäni tosi suuri määrä yhdestä työaikakysymyksestä.

Yleisyyttä on Koskisen mukaan vaikea määritellä siitäkin syystä, että kyseessä on suhteellisen tuore sopimusmalli suorittavassa työssä. Vielä kymmenisen vuotta sitten vain korkeassa asemassa olevien oli mahdollisuus solmia kyseinen sopimus.

– Nyt vaikka juuri työhön tuleva juristi voi solmia tällaisen sopimuksen.

Vaivatonta, kunhan ei tule riitaa

Kyseinen sopimusmalli on toimiva, jos osapuolten välille ei tule riitaa. Sopimusmalli kun mahdollistaa vapaamman työnteon ja vapauttaa työnantajan työajan seurannalta ja sen mukanaan tuomalta byrokratialta. Usein työntekijä voi myös saada kokonaiskorvauksen päälle kannustuslisiä, joilla korvataan pitkiä työviikkoja.

– Niin kauan kun työnantaja ja -tekijä ovat sovussa eikä mitään ongelmia ole, niin järjestelmä varmasti toimii. Mutta molempien kannalta tässä on se ongelma, että kun yhteisymmärrys päättyy, silloin alkavat ongelmat, huomauttaa kajaanilainen asianajaja Mikko Kejo.

asianajaja mikko kejo
Asianajaja Mikko Kejo kertoo, että kokonaiskorvaussopimus on toimiva ratkaisu niin kauan, kun osapuolet ovat sovussa. Riitatilanteessa työantajan on pystyttävä näyttämään, että työaikalakia on noudatettu. Terhi Marjakangas / Yle

Tällöin työnantajan on esimerkiksi pystyttävä näyttämään, että työaikalakia on noudatettu. Kokonaiskorvaussopimuksenkaan tehnyt työantaja ei voi teettää työntekijällä määrättömästi töitä. Kun kyseessä on normaali työntekijä, ei yritysjohtaja, on työaikalakia noudatettava.

– Jos tällaiseen sopimukseen mennään, on kokonaiskorvauksen katettava työntekijälle lakisääteisesti kuuluvat lisät ja viime kädessä työnantajalla on oltava näyttö, että näin on tapahtunut, Kejo kertoo.

Kejon mukaan tyyppiesimerkit asiaa riitauttavista löytyvät perinteisiltä aloilta kuten kaupan alalta ja kuljetusalalta.

Töitä suuret määrät ilman korvausta

Kokonaiskorvaussopimus saattaa myös ajaa tilanteeseen, jossa työntekijä tekee töitä suuret määrät ilman korvausta.

– Kokonaiskorvaus on suurin piirtein oikea työntuntimäärältään, mutta kuukausitasolla se ei ole oikea. Todellisuudessa voi käydä niin, että ylityömäärä ei tule kautta linjan korvatuksi, huomauttaa työoikeuden professori Seppo Koskinen.

Kajaanilainen asianajaja Matti Kejo ei näe Suomen pohjoisimmilla alueilla ongelmaksi sitä, että työntekijä joutuisi tekemään pitkiä päiviä ilman korvausta.

– Jos puhutaan tästä toimialasta, niin ehkä asia on jonkinlainen ongelma etelän toimistoissa, joissa tehdään ympäripyöreää päivää kiinteällä palkalla.