1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poliisi

Miksi suomalainen luottaa poliisiin? Neljä yksinkertaista syytä

Poliisin voimakeinot ja Jari Aarnion korruptioepäilyt ovat suosittu päivittelyn aihe, mutta suomalaisten luotto poliisiin vain vahvistuu. Mistä se johtuu? Yle listasi neljä syytä.

poliisi
Poliisi tarkkailee mielenilmausta.
Arkistouva mieleilmaisusta maaliskuulta 2016.Henrietta Hassinen / Yle

Suomalaisten luotto poliisiin on kasvanut entisestään, kertoo tuore poliisibarometri. Se saattaa yllättää joitakin uutisotsikoita seuraavia, sillä poliisin toiminta on pelkästään kuluneen vuoden aikana herättänyt paljon kriittisiä äänenpainoja.

Suomalaisten luotto poliisiin on kuitenkin ymmärrettävääkin. Yle listasi neljä syytä kansalaisten poliisiuskoon kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijan Juha Kääriäisen avulla.

1. Suomen poliisi on maailman koulutetuimpia

Ensiksi on hyvä todeta syistä ilmeisin: Suomen poliisi on maailman mittapuilla erittäin hyvin koulutettu, kohtuullisen hyvin palkattu, ja siten myös suhteellisen lahjomaton viranomainen.

– Meillä vain on tehokas ja eettisesti korkeatasoinen poliisi. Tällä tavalla positiivisesti poliisibarometrin tuloksia voidaan, ja halutaankin tulkita, tutkija Kääriäinen aloittaa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa poliisikokelaiden koulutus kestää keskimäärin vain 19 viikkoa. Suomessa poliisit koulutetaan ammattikorkeakoulussa, koulutus kestää kolme vuotta ja siihen sisältyy vuoden pituinen työharjoittelu poliisiyksikössä.

Yhdysvalloissa poliisilaitokset ovat myös paikallistasoisesti ylläpidettyjä, valtiollisen rahoituksen sijaan. Tämä johtaa epätasaiseen poliisitoimintaan köyhempien ja vauraampien alueiden välillä.

2. Suomi on poliisille "helppo" työmaa

Olennainen syy on myös se, että Suomi on maailman turvallisimpia maita. Esimerkiksi Hondurasissa tapahtuu vuodessa keskimäärin 61,3 henkirikosta 100 000 ihmistä kohti. Venäjällä vastaava luku on 11,6 ja Suomessa 2,5. Suomessa poliisi voi pärjätä poliisikoulusta eläkkeelle käyttämättä kertaakaan virka-asettaan.

Herkkyys virka-aseen käyttöön ei kuitenkaan ole suoraa seurausta maan vaarallisuudesta. Esimerkiksi Yhdysvallat ei ole lähellekään maailman vaarallisimpia maita, mutta maan poliisi on pelkästään kuluneen vuoden aikana ampunut 818 ihmistä, eli vuositahdilla noin kolme henkilöä päivässä.

Suomen poliisi on ampunut kuoliaaksi kolme henkilöä kuluneen vuoden aikana, mikä riittää synnyttämään poliisin virka-aseen käytöstä julkisen keskustelun.

– Elämme edelleen tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa rikollisuutta pyritään ennaltaehkäisemään ja konflikteja on paljon vähemmän. Tämä heijastuu luottamusmittauksiin. Eli poliisi voi kiittää saamastaan luottamuksesta omaa toimintaansa, mutta myös ympäristöä, missä poliisi toimii, sanoo Kääriäinen.

3. Harva kyselyihin vastaaja on joutunut poliisin kanssa hankaluuksiin

Harva suomalainen on poliisin kanssa tekemisissä muuten kuin lupa-asioissa, tai liikennevalvonnan kaltaisissa asioissa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti poliisibarometrin kaltaisten kyselyiden tuloksiin.

– Näihin luottamustutkimuksiin osuu haastateltaviksi hyvin vähän henkilöitä, joilla on runsaasti kontakteja poliisin kanssa. Tällaiset henkilöt myös harvoin haluavat kyselyihin osallistua. Kääriäinen uskookin, että jos mitattaisiin vain niiden mielipidettä, jotka jatkuvasti ovat poliisin kanssa tekemisissä, saataisiin toisenlaisia barometrejä.

– Henkilöt, joilla on toistuvasti negatiivisia kokemuksia poliisin toiminnasta, luottavatkin poliisiin hieman vähemmän (siirryt toiseen palveluun), Kääriäinen huomauttaa.

Suomalaiset ovat suhteellisen hyvin koulutettua ja hyvin toimeentulevaa väkeä. Sellaisia, jotka eivät päivittäin tarkastele poliisin toimintaa lähietäisyydeltä.

– Koulutetut luottavat poliisiin kouluttamattomia enemmän. Ja jos taloudellinen tilanne on turvattu, poliisiin luotetaan myös jonkin verran enemmän.

Etnisten vähemmistöjen luottamusta poliisiin ei ole Suomessa tarkkaan tarkasteltu.

– Mutta ulkomailta tiedetään, että yleensä etnisiin ryhmiin kuuluvat luottavat poliisiin vähemmän kuin kantaväestö, Kääriäinen sanoo.

4. Poliisia kritisoivat toimittajat ja poliitikot – ja heihin kansa ei luota

Suomen poliisi nousee aika ajoin parrasvaloihin negatiivisissa merkeissä. Viime vuosina otsikoissa on ollut etenkin Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnion korruptioepäilyt ja oikeudenkäynti.

Vastaavat skandaalit eivät kuitenkaan tarkoita, että kansan luotto poliisiin horjuisi. Tutkija Kääriäinen on itse tarkastellut suomalaisten luottamuksen heilahtelua ajanjaksolla 2013–2014, kun Aarnion puiminen oli kuumimmillaan. Lisäksi tuolloin puitiin poliisin tiedonantajien, tai "vasikoiden" sekavaa rekisteröintiä.

– Silloin sisäministeri Päivi Räsäsen ja poliisiylijohtajan välillä käytiin melkoista keskustelua. Jopa poliisiylijohtajan (Paateron) hyllytys oli esillä. Julkisuus, jota voidaan pitää hyvin kriittisenä, ei kuitenkaan vähentänyt luottamusta, vaan jopa hieman lisäsi sitä.

Asiaan vaikuttaa myös se, että julkista puhetta hallitsevat pitkälti toimittajat ja poliitikot. Molemmat ovat ammatteja, joihin Suomen kansa luottaa hyvin vähän (siirryt toiseen palveluun).

– Kansa koki keskustelua seuratessaan, että kaksi instituutiota, joihin ihmiset ei luota kuin poliisiin, kävi hyökkäykseen poliisia vastaan. Se kääntyi poliisin voitoksi.

Kääriäinen huomauttaa myös, että Aarnion oikeudenkäynnin kaltainen tapaus osaltaan osoittaa kansalle, ettei poliisi suojele omiaan, vaan asettaa tarpeen vaatiessa omaa johtoaan oikeuden eteen.

Lue seuraavaksi