Avunantajat lupasivat: Afganistania ei jätetä yksin

Brysseliin kokoontuneet maat lupasivat jatkaa kehitysapua Afganistanille suunnilleen nykytason mukaisesti. Suomi tukee Afganistania noin 30 miljoonalla eurolla vuosittain.

Afganistanin apukokoukseen osallistuvat ryhmäkuvassa Brysselissä 5. lokakuuta 2016. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Afganistanin poliittinen johto ja 70 maan edustajat vakuuttivat Brysselissä keskiviikkona, että Afganistania yritetään jatkossakin kehittää kansainvälisin voimin. Avunantajat lupasivat yhteensä 13,6 miljardia euroa Afganistanille vuoteen 2020 saakka.

Suomen osuus säilyy suunnilleen samalla tasolla kuin aiempina vuosina, keskimäärin noin 30 miljoonassa eurossa vuosittain. Afganistan oli viime vuonna suurin yksittäinen kohdemaa suomalaiselle kehitysavulle.

Suomen avustusprojektit keskittyvät etenkin naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseen ja turvallisuusalan yhteistyöhön.

Konferenssissa esiteltiin Afganistanin kehitystä myönteisessä valossa, vaikka ongelmatkin myönnettiin. Esimerkiksi 15 vuotta sitten afgaanitytöt eivät käyneet koulua lainkaan, ja pojistakin vain pieni osa. Nyt koulua käy 8–9 miljoonaa lasta, joista 40 prosenttia on tyttöjä.

– Jos miljoonia tyttöjä ei mene kouluun, niin se ei vaikuta hyvältä meidän silmissämme. Mutta lähtötasoon nähden se on valtava muutos, sanoo ulkoministerin Afganistan-erityisedustaja Eija Rotinen, joka edusti Suomea kokouksessa.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry kehui avauspuheenvuorossaan Afganistanin turvallisuusjoukkoja, jotka pärjäävät hänen mukaansa yhä vähemmällä ulkopuolisella tuella. Yhdysvaltain sotilaita on maassa enää vajaat kymmenen tuhatta, kun niitä on aiemmin ollut 140 000.

Siinä missä Euroopasta Afganistaniin virtaa avustusrahaa, toiseen suuntaan on viime vuodesta alkaen tullut yhä enemmän turvapaikanhakijoita. EU:n alueelta haki turvapaikkaa 220 000 afgaania huhtikuusta 2015 tämän vuoden kesäkuuhun mennessä. Noin joka toinen käsitelty anomus on hylätty.

EU-maat haluavat tehostaa hylättyjen hakijoiden palauttamista Afganistaniin. Afganistan on solminut palautuksista sopimuksia EU:n ja yksittäisten jäsenmaiden kanssa. Sekä EU:n että Suomen palautussopimukset saatiin aikaan avustuskonferenssin aikana tällä viikolla.

Ajoitus herättää kysymyksen, onko palautusten vastaanottaminen ja kehitysapu kytketty toisiinsa. Virallista kytkentää ei palautussopimuksissa kuitenkaan ole.

- Ei sitä suoraan kytketä, että näin ja näin monta miljoonaa (euroa tulee), jos otatte näin ja näin monta turvapaikanhakijaa takaisin, Rotinen sanoo.

Käytännössä asioilla on kuitenkin Rotisen mukaan yhteys, sillä isoja avustussummia on vaikeampi puolustaa julkisesti jos avun saaja ei ole yhteistyöhaluinen maahanmuuttoasioissa.

- Jos siellä suhtaudutaan kovin nuivasti omien kansalaisten vastaanottoon, niin täällä on vaikea suhtautua kovin positiivisesti Afganistaniin, Rotinen arvioi.