1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikenne

Kuoppainen tie tietää talvisin polanteita – "Aura ei voi mukautua pieniin muodonmuutoksiin"

Sääolosuhteet vaikuttavat teiden talvikunnossapitoon teiden kunnon lisäksi. Rannikolla talvikunnossapito on haasteellisempaa, mutta erot ovat tasoittuneet.

liikenne
Kuoppa tiessä.
Kuopat ja vauriot tiessä aiheuttavat sen, että lunta ja polanteita muodostuu helposti.Niko Mannonen / Yle

Ensilumen pitäisi tilastojen valossa sataa muutaman päivän sisällä aivan pohjoisimpaan osaan Suomea, eikä Helsingissäkään ensilunta tarvitse odotella kuin 42 päivää. Talvi tuokin mukanaan monta asiaa, joista yksi on liikenteeseen ilmestyvät aura-autot. Teiden kunto vaikuttaa siihen, kuinka hyvin ne puhdistuvat lumesta ja jäästä.

– Jos tie on kuoppainen tai vaurioitunut, lunta ja polanteita (siirryt toiseen palveluun) muodostuu helposti epätasaisesti ja liian paksusti. Sitä on vaikea saada pois alusterillä ja jopa höylällä. Alkuvaiheessa kun polannetta ei vielä ole, aurattavuus ei ole aivan yhtä hyvä huonokuntoisilla teillä. Lunta jää pahimpiin painumiin, kertoo kunnossapidon ja digitalisaation asiantuntija Otto Kärki Liikennevirastosta.

Syy huonokuntoisesta tiestä aiheutuviin ongelmiin talvikunnossapidon suhteen on hyvin yksinkertainen: koneiden terät ovat suoria, eivätkä ne taivu urien ja kuoppien kohdalla. Talvikunnossapitoa tehdään auroilla, alusterillä ja jossain tapauksissa höylillä.

– Esimerkiksi aura on hyvin leveä, se ei voi mukautua pieniin muodonmuutoksiin. Yleensä auran alusta on kova ja jäykkä.

Aurauskalusto työssä Oulun keskustassa
Aura ei pysty mukautumaan pieniin tien muodonmuutoksiin.Tuomas Hirvonen / Yle

Asvalttiteille on olemassa tietyt kriteerit, joiden mukaan määritellään teiden kunto (siirryt toiseen palveluun). Kärki muistelee, että tällä kriteeristöllä noin 10 prosenttia Suomen teistä olisi huonokuntoisia. Erittäin huonossa kunnossa teistä on joitakin prosentteja.

Kainuu ja Koillismaa ovat helpompia talvikunnossapidon osalta vaikka lunta tulee paljon.

Markku Tervo

– Pienten epätasaisuuksien ja kuoppien kanssa on toistaiseksi pystytty elämään, ne eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. Toisaalta hinnat on saatu pidettyä kurissa, todellakaan ei lähdetä käsityönä perkkaamaan jälkikäteen konekalustojen tekemää jälkeä, Kärki toteaa.

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla huonokuntoisia teitä on jonkin verran. Lapin ely-keskuksen kunnossapidon yksikön päällikön Markku Tervon mukaan tämä johtuu siitä, että viime vuosina rahoituksen kanssa on jouduttu taistelemaan, eikä teitä ole pystytty päällystämään niin paljon kuin on haluttu.

Alueiden erot

Suomi on tunnetusti pitkä maa, joten keliolosuhteet vaihtelevat. Esimerkiksi entisestä Oulun läänistä löytyy kolme kelialuetta. Rannikko, missä kelit vaihtelevat aika voimakkaasti ja viime vuosina lämpötila on ollut talvisin usein nollan pinnassa. Puolestaan Utajärvi–Paltamo -välillä vallitsee väli-ilmasto, Kainuu–Koillismaa -alueella mannerilmasto.

– Kainuu ja Koillismaa ovat helpompia talvikunnossapidon osalta vaikka lunta tulee paljon. Vaikein on rannikko, missä kelit vaihtelevat ja on tosi paljon alueellisia, hyvinkin pienellä alueella olevia sääilmiöitä, joita on hankala havaita ja ennakoida, mainitsee kunnossapidon yksikön päällikkö Markku Tervo Lapin ely-keskuksesta.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien välillä suolauksen suhteen erona on se, että sitä käytetään tosi vähän Kainuussa. Juuri Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulla suolaa käytetään enemmän samoin kuin nelostien ja Oulun seudun teiden kunnossa pitämiseen.

Renkaanjälki jäässä.
Liukkauden torjunnan tarvetta on etenkin rannikolla.Jenny Huttunen / Yle

Liikenneviraston Otto Kärjen mukaan juuri rannikkoseutua on pidetty perinteisesti haastavimpana, mutta ilmaston muuttumisen myötä erot ovat tasoittuneet ja esimerkiksi liukkauden torjunnan tarve on lisääntynyt sisämaassa.

– Liukkauden torjuntaan vaikuttavat tietenkin vesi ja kosteus, mutta kun Suomessa on paljon järviä ja jokia, nekin vaikuttavat jonkin verran liukkauden torjunnan tarpeeseen. Tämä jää usein vähemmälle huomiolle.

– Jos ajatellaan aurausta, Pohjois- ja Itä-Suomessa talven pituus on pidempi ja lumen määrä korkeampi. Etelä- ja Länsi-Suomessa puolestaan liikenteen haasteita tulee enemmän, Kärki jatkaa.

Eniten teitä hoitoluokka III:ssa

Suomen tiet on jaettu talvikunnossapidon suhteen hoitoluokkiin (siirryt toiseen palveluun). Eniten teitä, lähes 41 000 kilometriä, kuuluu hoitoluokka III:een. Lapin ely-keskuksen Markku Tervo arvioi, että Kainuussa selvästi eniten teitä kuuluu hoitoluokka II:een samoin kuin Pohjois-Pohjanmaalla.

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla maantieverkkoa on yhteensä 12 788 kilometriä, joka on jaettu 11 hoidon ja ylläpidon alueurakkaan. Näitä urakoita hoitavat neljä eri alueurakoitsijaa. Talvihoitoon käytetään kuluvalla suunnittelukaudella noin 13 miljoonaa euroa vuosittain.

Kaikkiaan valtion teiden talvikunnossapitoon käytetään 100 miljoonaa euroa vuosittain.

Nastarenkaita saa käyttää 1.11. alkaen, viimeistään talvirenkaat (siirryt toiseen palveluun) on vaihdettava alle 1.12. Lain mukaan nastarenkaita saa käyttää aina sään ja kelin niin vaatiessa. Talvirenkaita on käytettävä helmikuun loppuun saakka.

Lue seuraavaksi