Kolme tärkeää asiaa, joista äidit ja isät eivät puhu pienille lapsilleen – "Ilman muuta heidän tehtävänsä"

Monilla aikuisilla ei ole keinoja kertoa lapselle esimerkiksi pedofiileista, vaikka asiasta olisi tärkeää puhua jo pienen lapsen kanssa.

Kotimaa
Piirroskuva, jossa mies lukee lehteä lasten ympäröimänä
Seksuaalisuudesta puhuminen on monille vanhemmille tänä päivänä yhtä vaikeaa kuin 1970-luvulla. Asiaa sivuttiin mm. Mistä olen tullut -kirjassa vuodelta 1973.Mistä olen tullut -kirja, 1973

Monet vanhemmat eivät vieläkään osaa tai uskalla puhua lastensa kanssa seksuaalisuudesta. Väestöliiton mukaan se olisi sosiaalisen median aikakaudella entistä tärkeämpää.

– Ilman muuta on vanhempien tehtävä avata keskustelu. He ovat kuitenkin pulassa, koska heillä ei ole malleja siihen miten ottaa asia puheeksi, sanoo lastenpsykiatri Raisa Cacciatore Väestöliitosta.

Joskus lapsen kysymykset kuitataan sanomalla "Ei sinun tarvitse näistä asioista vielä tietää". Cacciatoren mukaan tällainen suhtautuminen ei auta lasta.

– Monesti aikuinen ajattelee, että lapsi menee jotenkin pilalle jos hänelle kerrotaan seksuaalisuudesta.

Jos kysymyksiin ei osaa siltä istumalta vastata, voi ottaa aikalisän.

– Lapselle pitää kuitenkin sanoa, että hyviä kysymyksiä, niitä pitää vähän miettiä ja palata myöhemmin asiaan. Mutta sitten pitää myös muistaa palata.

Väestöliiton selvityksessä tuli ilmi kolme "kuumaa perunaa", joiden puheenaiheeksi nostamista pienten lasten vanhemmat karttavat erityisen paljon. Tässä Väestöliiton ohjeet siihen, miten ottaa arimmat aiheet puheeksi lapsen kanssa.

1. Mistä vauvat tulevat?

Seksuaalisuudesta puhuminen pitäisi aloittaa lapsille jo 3-4-vuotiaana. Lapsi kuulee joka tapauksessa hämmentävää, ehkä häntä pelottavaakin tietoa isommilta kavereilta tai näkee jotain netistä.

Liikkeelle kannattaa lähteä konkreettisista perusasioista, jotka lapsi ymmärtää. Hyvä tapa on esimerkiksi pesu- tai riisumistilanne, jonka aikana voi nimetä kehon eri paikat. Lapselle voi myös kertoa, että vauvat kasvavat äidin vatsassa. Tarvitaan siemen sekä isältä, että äidiltä. Tämä tieto on usein riittävä.

Se, että lapsi voi kysyä näistä asioista äidiltä ja isältä, on valtavan tärkeää lapsen oman turvallisuuden kannalta. Näin hän saa asioista oikeaa tietoa.

2. Vaaralliset aikuiset

Pienille lapsille vaarallisista aikuisista voi kertoa uimapuvun avulla. Kerro, että uimapuvun alla olevia paikkoja ei ole tarpeen näyttää kenellekään eikä antaa koskea ilman lapsen omaa lupaa tai hyvää syytä.

Aina, jos kaveri, lääkäri tai harrasteohjaaja, opettaja tai kuka vaan haluaa katsoa, voi sanoa ei.

Jos joku kosketus tuntuu lapsesta kurjalta, pitää heti sanoa ei ja lähteä pois. Selityksiä ei pidä jäädä kuuntelemaan. Neuvo lasta kertomaan tilanteesta heti aikuiselle, johon hän luottaa.

Harjoittele puhumaan vaarallisista aikuisista ilman, että menet itse pelkotilaan. Lapsi omaksuu aikuiselta asenteen: luottavaisen olon tai paniikin tunteen. Aikuisen hätä tai pelko kuuluu äänestä ja se pelottaa lasta eniten. Pysy itse rauhallisena.

Älä myöskään pelottele lasta.

3. Pienen lapsen itsetyydytys

Kun usein jo hyvin pieni lapsi kiinnostuu omien sukupuolielintensä koskettamisesta, aikuinen voi yllättyä, säikähtää tai jopa kauhistua. Näitä tunteita ei pidä välittää lapselle. On tärkeää, että aikuinen suhtautuu omaan hämmennykseensä ja lapsen toimiin rauhallisesti.

Lapselle sukupuolielimen koskettelu ei eroa korvien, nenän tai varpaiden koskettelusta. Jos lasta kielletään koskemasta jotain aluetta kehostaan, hänelle tulee helposti kielteinen kuva tästä ruumiinosasta.

Lasta tulee kannustaa ja kehua, mutta myös ohjata ja opettaa, mikä on sopivaa. Voit kertoa, että itsensä koskettelussa ei ole mitään väärää. Sano, että se on parempi kuitenkin tehdä ilman yleisöä, koska se on yksityinen asia.

Lisää ohjeita pienen lapsen seksuaalikasvatukseen löytyy Väestöliiton sivuilta (siirryt toiseen palveluun).