Maahanmuuttajanaisen oma aika löytyy letkajenkasta – "Viikon paras hetki"

Kun Keravalla aloitettiin keväällä maahanmuuttajanaisten liikuntahanke, paikalle odotettiin muutamaa osallistujaa. Suosio yllätti kaikki ja keväälle suunnitellaan jo toista ryhmää.

maahanmuuttajat
Maahanmuuttajanaiset jumppaavat Keravalla
Liikunnan riemu saa eri-ikäiset maahanmuuttajanaiset viihtymään yhdessä joka tiistai.

Ensimmäiseksi tarvitaan tila, johon on helppo tulla omana itsenään. Kerava Areenan liikuntasali on tiistai-iltaisin paikka, jossa huivin voi ottaa pois päästä kun ollaan ihan vaan naisten kesken. Sinne voi tulla, vaikkei olisi koskaan varsinaisesti harrastanut liikuntaa tai omistaisi edes oikeita jumppatossuja.

Sitten tarvitaan ihminen, joka huikkaa jo ovelta, että kiva nähdä taas! Kohta pidetään hauskaa!

Siellähän hän onkin! Liikuntakoordinaattori Tarja Schneider-Lehto seisoo ovella vastassa hymy naamaa halkoen kuten joka tiistai kello 19. Hänen tehtävänään on saada maahanmuuttajanaiset pois kotoaan liikkumaan yhdessä. Viime keväänä alkaneen Kerava Kodiksi -naisten liikuntahankkeen ytimen hän tiivistää näin:

– Että naiset saa olla naisia ja että naiset pääsevät vapaaksi kotitiloiltansa ja keittiöistä liesien ääreltä. Vapautetaan naisia ja saadaan olla yhdessä hetki.

Jotta tämä olisi mahdollista, pitää järjestää vielä lapsenhoito. Monilla maahanmuuttajanaisilla ei ole niin laajaa tuttavaverkostoa, että lapsenlikan saisi parilla puhelinsoitolla. Tämäkin on otettu huomioon. Sillä aikaa kun Schneider-Lehto liikuttaa äitejä, Keravan seurakunnan kautta löytyneet teini-ikäiset tytöt pitävät huolen jälkikasvusta.

Tästä syystä Turkin kurdi Gülistan Kaymazkin pystyi aloittamaan säännöllisen liikuntaharrastuksen. Tiistain aikataulut hän pyrkii järjestämään niin, että tunti kello 19 ja 20 välillä on häntä itseään varten. Se tuntuu luksukselta.

– On oikeasti tosi ihanaa, että täällä on järjestetty lastenhoito. Se on mahtavaa! On oikeasti omaa aikaa, Kaymaz hehkuttaa.

Naiset voivat rauhassa keskittyä omaan hyvinvointiinsa. Hiki nousee pintaan ja innostunut virne saamalle esimerkiksi Tiputanssin tai letkajenkan tahtiin.

Dogar Özlem, kurditaustainen hänkin, sanoo odottavansa tiistaisia jumppahetkiä innolla.

– Täällä stressi, migreeni ja pääkipu menee. Mä nautin oikein tästä. Meillä on tosi kivaa. Tarja opettaa ja tämä meininki on tosi kivaa, Özlem summaa.

Liikuntakummi pyytää lenkille ja vie vaikka zumbaan

Kun hanketta viime keväänä aloiteltiin Schneider-Lehto ja koulutussuunnittelija Sanna Laine olettivat, että mukaan tulisi vain muutama maahanmuuttaja. He huomasivat pian olevansa väärässä.

– Suosio yllätti meidät täysin. Lisääkin olisi tulijoita, joten ensi syksylle suunnittelemme jo toista ryhmää, Laine sanoo.

Reilusta neljästäkymmenestä maahanmuuttajanaisesta tiistaisin järjestettäviin ryhmäliikuntahetkiin saapuu yleensä melkein kolmekymmentä innostunutta jumppaajaa. Naisilla on taustat yli kymmenessä eri maassa Afganistanista Vietnamiin ja Venäjältä Kameruniin, joten venyttelybiisinä soitettu kasarihitti We are the World ei tunnu edes liioittelulta.

Tämä on tosi ihana idea, että maahanmuuttajia kotoutetaan tällä tavalla ja että he pääsevät liikunnan kautta tutustumaan kotikuntaansa ja löytävät ystäviä.

Mirva Ilmoniemi, liikuntakummi

Viikoittaisten ryhmäliikuntahetkien lisäksi naiset saivat muutama viikko sitten itselleen omat vapaaehtoiset liikuntakummit, joiden kanssa he pääsevät tutustumaan kerran viikossa erilaisiin liikuntamuotoihin ja sitä kautta laajentamaan elinpiiriään. Samalla parantuu melkein huomaamatta myös suomenkieli.

tarja schneider-lehto ja Yonayza Modoy Oliva halaavat
LiikuntakoordinaattoriTarja Schneider-Lehto ja vertaisohjaaja Yonayza "Yona" Modoy Oliva halaavat kun takana on taas yksi onnistunut ryhmäliikuntahetki.Sini Liimatainen / Yle

Liikuntakummit ovat esimerkiksi vieneet maahanmuuttajaystäviään lenkille, näyttäneet miten uimahallissa toimitaan ja auttaneet hankkimaan salikortin.

Yksi kummeista on keravalainen Mirva Ilmoniemi. Hän bongasi alkusyksystä liikuntakummi-ilmoituksen Keravan kaupungin Facebook-sivulta ja omien sanojensa mukaan "innostui ja ilmoittautui heti mukaan". Kummitoiminta vaikutti sporttiseen elämäntyyliin sopivalta tavalta tehdä hyvää ja oppia uutta.

– Tämä on tosi ihana idea, että maahanmuuttajia kotoutetaan tällä tavalla ja että he pääsevät liikunnan kautta tutustumaan paremmin omaan kotikuntaansa ja löytävät ystäviä.

Jumpaten osaksi yhteiskuntaa

Liikunnan fyyistä ja psyykkistä hyvinvointia lisääviä aikutuksia ei käy kiistäminen. Keravalla uskotaan, että jos maahanmuuttajat saadaan liikkumaan, se edistää heidän yhteiskunnallista osallisuutta, työllisyyttä sekä sosiaalisten suhteiden kehittymistä. Sillä että hikoilee yhdessä voi olla varsin kauaskantoinen merkitys.

Maahanmuuttajanaiset ovat liikkumattomuudessa riskiryhmää. He liikkuvat tutkitusti kantaväestöä ja maahanmuuttajamiehiä vähemmän. Taustalla on kulttuurisia ja uskonnollisia syitä, kuten vaikka ihan se, että naisen elinpiiri on monessa kulttuurissa miestä suppeampi eikä liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista välttämättä edes tiedetä.

Kynnystä liikkumiseen saattaa nostaa myös se, että yleisillä liikuntapaikoilla on molempien sukupuolten edustajia. Osa naisista voi myös kokea peittävän pukeutumisen ulkopuolisuutta lisääväksi tekijäksi esimerkiksi pelkästään naisille tarkoitetuilla ryhmäliikuntatunneilla.

Yleisin este liikunnalle on usein kuitenkin sama kuin muillakin kiireistä perhearkea pyörittävillä. Nimittäin ajanpuute.

Toki myös se, ettei tarjolla ole tarpeeksi maahanmuuttajille räätälöityä aktiviteettia tai se etteivät he ole löytäneet toiminnan pariin, on pitänyt heidät pois liikunnan piiristä.

Kotona tehdään ruokaa, hoidetaan lapsia, joten tämä on meidän omaa aikaa.

Yonayza "Yona" Modoy Oliva, vertaisohjaaja

– Liikuntaseuroissa on varmasti ollut erilaista liikuntakummitoimintaa, mutta tämä meidän tapamme on ihan meidän oma. Saa ottaa mallia, Schneider-Lehto kannustaa.

Yli neljäkymmentä vuotta jumppia vetänyt nainen toivoo, että iloisen yhdessäolemisen kautta liikunnasta voisi tulla elämäntapa. Suorittamisen ja kilpailemisen sijaan huomio aiotaan pitää liikunnan terveysvaikutuksissa ja sosiaalisessa puolessa.

Ihan muutamassa viikossa sporttista elämäntapaa ei rakenneta, sillä hankkeen puuhanaisten on pitänyt aloittaa nollasta – aivan niistä liikunnan ja hyvinvoinnin perusasioista.

– Kaikille ne eivät ole olleet itsestäänselvyys, sillä joillekin ryhmäliikunta tai liikkuminen ylipäätään on aivan uusi tapa olla. Ei välttämättä tiedetä, miten oman kehon kanssa toimitaan, Schneider-Lehto kertoo.

Vertaisohjaajana toimiva sosionomiopiskelija Yonayza "Yona" Modoy Oliva sanoo, että matalan kynnyksen liikuntatoiminnan avulla on pystytty tavoittamaan iso joukko juuri heitä, jotka monesti jäävät palveluiden ulkopuolelle. Kotiin.

– Kotona tehdään ruokaa, hoidetaan lapsia, joten tämä on meidän omaa aikaa. Moni meistä ei lähde viikonloppuna ulos kavereiden kanssa juhlimaan, joten tämä on meidän hauskanpitoa. Viikon paras hetki, Kuubasta kotoisin oleva Modoy Oliva kertoo.