Yllättävä käänne – päättäjät etsivät vielä keinoja estää Keskuspuiston rakentaminen

Tuuli näyttää kääntyneen useassa puolueessa. Helsinkiläispäättäjät ovat kysyneet virkamiehiltä, millaisia mahdollisuuksia kiisteltyjä yleiskaavasuunnitelmia olisi vielä avata.

Yleiskaava
Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.
Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Useat poliittiset ryhmät haluavat sormeilla Helsingin uutta yleiskaavaa. Kaupunginhallituksen sisältä on pyydetty lisätietoa esimerkiksi poliittisesti herkän Keskuspuiston rakentamissuunnitelmien pyörtämisestä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto kuitenkin linjaa muistiossaan, että muutokset ovat juridisesti ongelmallisia.

Esimerkiksi Keskuspuiston maavarauksen poistaminen kaavasta olisi merkittävä muutos kaavakokonaisuuteen. Niin merkittävä, että yleiskaava olisi lain mukaan palautettava uudelleen julkisesti nähtäväksi ja valmisteltavaksi.

Sekään ei ole mahdotonta. Tämä veisi kuitenkin aikaa useita kuukausia, joten yleiskaavasta päättäminen siirtyisi todennäköisesti seuraavalle valtuustolle. Toisaalta jos yleiskaavaa ei asetettaisi muutosten jälkeen uudelleen nähtäväksi, siitä mahdollisesti tehtävillä valituksilla olisi paremmat mahdollisuudet mennä läpi.

Poliitikkojen näkemys on muuttunut

Erityisen kiistanalainen alue on Helsingin Keskuspuisto, jonka länsireunaan on suunniteltu rakentamista. Tuuli näyttää ainakin sen osalta kääntyneen poliittisissa leireissä viime kesän jälkeen.

Muuttuneesta kannasta on kertonut julkisesti vasemmistoliitto, joka haluaa nyt säilyttää Keskuspuiston nykyisessä laajuudessaan.

Kaupunginhallitus haluaa virkamiehiltä tietoa Keskuspuiston rakennussuunnitelmista luopumisen seurauksista. Onko mahdollista, että kaava ottaa takapakkia?

– Ainakin minä olisin toiveikas sen suhteen, että sinne vielä muutoksia saataisiin aikaan, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Terhi Peltokorpi (kesk).

Poliitikkojen näkemys on nyt muuttunut, vaikka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti kesäkuussa.

– Eri ryhmissä on tyytymättömyyttä hyvin laajasti erityisesti Keskuspuiston, mutta myös eräiden muiden yksityiskohtien osalta, Peltokorpi sanoo.

Hänen mukaansa kaupunkilaisia pitäisi vielä kerran kuulla laajasti, että kaava olisi hyväksyttävä.

"Kaavassa on kaikille ryhmille vaikeita kohtia"

Keskusta on pieni ryhmä Helsingissä, ja ratkaisu on suurempien puolueiden käsissä. Yleiskaava jätettiin kaupunginhallituksessa kuitenkin peräti kuukaudeksi pöydälle, joten asioita on auki kosolti.

– Kaavassa on kaikille ryhmille vaikeita kohtia, myöntää kaupunginhallituksen jäsen Laura Rissanen (kok).

Hänen mielestään yleiskaava vastaa kasvavan kaupungin tarpeisiin ja hän uskoo, että se hyväksytään.

Kaupunginhallituksen jäsen Terhi Peltokorpi (kesk.) muistuttaa, että yleiskaava koskee koko kaupunkia, eikä siitä hänen mukaansa voida irrottaa osia.

– Meidän ryhmämme kyllä yksimielisesti toivoo siihen vielä muutoksia, Peltokorpi sanoo.

Rajanvetoa syntyy siitä, miten suuria muutosten täytyy olla, että kaavasuunnitelma tulee palauttaa uudelleen nähtäville.

Kaupungin sisäinen muistio varoittaa muutosten seurauksista

Kaupunkisuunnitteluviraston 30.9.2016 päivätyssä muistiossa todetaan, että Hämeenlinnanväylän varren eli Keskuspuiston länsireunan rakennussuunnitelmien poistaminen vaarantaisi yleiskaavan keskeisten tavoitteiden toteutumisen.

Muutoksilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia esimerkiksi bulevardisoimiseen liittyviin raideliikenteen järjestelyihin. "Esitettyä muutosta on kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan pidettävä maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna olennaisena kaavaehdotuksen muuttamisena", muistiossa todetaan.

Eri valtuustoryhmät ovat liikkeellä asiassa ja muitakin näkemyksiä voi syntyä. Yleiskaavan palauttamisen laintulkinnoista on pyydetty arvioita myös Helsingin kaupungin ulkopuolisilta juristeilta. Kaupunginhallitus päättää asiasta 17.10. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginvaltuusto lokakuun lopulla. Käsittelystä voidaan odottaa vähintään värikästä.

Päättäjillä on niskassaan paineita. Kaupunkilaisten keskuudessa epäsuosittuja kohtia sisältävän kaavan valmisteluun vaikuttaa lähestyvät kuntavaalit. Silloin mitataan taas puolueiden ja yksittäisten valtuutettujen luottamus.

Huhtikuuhun 2017 on aikaa puoli vuotta. Siinä ajassa tuskin viilenevät ne mielipiteet, jotka nyt roihuavat esimerkiksi sosiaalisen median foorumeilla.

Moni kysyykin, eikö olisi ollut viisaampaa jättää yleiskaavakeskustelut kuntavaalien jälkeiseen aikaan. Kaupungin tulevaisuutta vuosikymmeniksi linjaavan kokonaisuuden nostaminen vaalitaistelun keskiöön olisi aidosti sähköistänyt Helsingin vaalit ja tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa äänestämällä.