Muikkukantojen vaihtelu hurjaa Saimaalla – Mätikalasta pula etelässä, pohjoisessa ylitarjontaa

Sisävesien tärkeimmän saaliskalan muikun määrä vaihtelee suuresti eri puolilla Saimaata. Savonlinnan pohjoispuolella on runsaasti kutukypsää muikkua, etelämpänä nuorta, keväällä kuoriutunutta hottaa.

luonto
Muikkuraja
Viivan eteläpuolella on vähän kutuikäistä muikkua, mutta paljon tämänkeväistä kalaa.Yle

Mädistä on viime vuosina tullut ammattikalastajien tärkein tulonlähde Saimaalla. Hyvinä vuosina kalastaja tekee mädillä tuhdin tilin, mutta seuraava syksy voi olla surkea.

Tänä vuonna kutukypsää muikkua on hyvin Saimaan pohjoisissa osissa Kallavesi pois lukien. Savonlinnan eteläpuolella tämän kevään muikku on vallalla. Se kypsyy kutuikään vasta ensi vuonna.

Luonnonvarakeskuksen muikkututkija Irma Kolari on hieman ihmeissään. Hajanaiset tiedot kalastajilta kertovat, että Savonlinnan pohjoispuolella olisi hyvin mädin tuotantoon soveltuvaa muikkua.

– Ei tämä aivan tavatonta ole, että vuosiluokat ja kannat vaihtelevat vierekkäisilläkin järvillä tai samassa vesistössä, Irma Kolari kertoo.

Savonlinnan eteläpuolisella Saimaalla on vallalla tänä keväänä kuoriutunut ikäluokka, josta ei mätiä juuri heru.

– Meillä kutukypsän muikun joukossa tulee niin paljon kevään pientä hottaa, ettei kalastaminen kannata, kalastaja Antti Laine kertoo.

Laine kalastaa Sulkavan ja Puumalan vesillä. Kutukypsän muikun liikkeiden tuntemus on tänä syksynä kovassa kurssissa.

– Uskon, että meillä mätimäärä jää puoleen esimerkiksi viime vuodesta.

Tutkija Irma Kolarin mukaan syy tilanteeseen on selvä. Vuoden 2015 syntynyt ikäluokka oli eteläisellä Saimaalla heikko, eikä 2014 ikäluokkaa ole juuri jäljellä.

Kevään tuulet vaikuttavat

Savonlinnan pohjoispuolisilla Paasivedellä, Pyhäselällä, Kermajärvellä ja Suvasvedellä on lisääntymiskykyistä muikkua tarjolla runsaasti.

Savonlinnassa kalaa jalostava Niko Ovaska kertoo, että ylitarjonnan vuoksi hinta uhkaa jäädä niin alas, ettei mätiä kannata jalostaa.

Muikkukantojen vaihtelu on tutkijalle tuttua jopa saman järven eri osissa kuten Saimaan eri selillä. Yksiselitteistä syytä vaihteluun ei ole.

- Kevään sääolosuhteet vaikuttavat ainakin. Lämmin kevät synnyttää ravintoa, jotta muikulla on syötävää. Tuulinen ja kylmä kevät toimii päinvastoin.

Puruvedellä mätisesonki alkaa hieman myöhemmin.
Paavo Koponen / Yle

Puruvedellä sesonki vasta alkaa

Puruvedellä kalastava Jorma Turtiainen vasta valmistautuu mätipyyntiin. Puruveden muikku kutee tunnetusti hieman läntisempiä serkkujaan myöhemmin.

- Pyynti on haasteellista, sillä pieni muikku on pinnassa ja isompi muikku syvemmässä. Välillä ne ovat samassa parvessa.

Kerimäellä toimiva toimiva kalatalo jalostaa mätiä täydellä höyryllä. Tällä hetkellä materiaali tulee Kermajärven, Paasiveden ja Pysäselän vesistä.

– Kausi on niin alussa, että vaikea arvioida sesonkia, tuotantopäällikkö Ossi Tynkkynen kertoo.

Läpikulkevan mädin määrää yrityksestä ei kerrota. Tärkeästä sesongista on kuitenkin kysymys sekä kalastajien että jalostajien näkökulmasta.

– Meillä sesonki kestää nelisen viikkoa ja tavara menee ympäri Suomea, Tynkkynen kertoo.