1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nato

Ruotsin Nato-kumppanuus on näkyvämpää kuin Suomen – Nyt Itämeri yhdistää

Ulkopoliittisen instituutin uusi raportti kertaa Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuuden historian ja pienenpienet erot.

Nato
John Kerry ja Margot Wallström katsovat ohi kameran Kerryn käden osoittamaan suuntaan.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström osallistuivat maaliskuussa Nato-maiden ulkoministereiden kokoukseen Brysselissä. Kokouksen asialistalla oli Naton yhteistyö Ruotsin ja Suomen kanssa.Olivier Hoslet / EPA

Ruotsi on menestynyt näkyvyydessä paremmin ja ollut ajoittain lähempänä sotilasliitto Natoa kuin Suomi, summaa Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tuore raportti.

Ruotsin onnistumisia ovat muun muassa Libyan ilmaoperaatioon osallistuminen vuonna 2011. Raportin mukaan Ruotsi näkee itsensä Itämeren alueella jonkinlaisena sotilaallisena johtovaltiona. Lisäksi sillä on mutkattomampi suhtautuminen omaan turvallisuuspolitiikkaansa kuin Suomella.

Tänään perjantaina julkaistun raportin (siirryt toiseen palveluun) Pohjoiset kumppanit Natossa: Kuinka samanlaisia Suomi ja Ruotsi ovat Nato-yhteistyössä on kirjoittanut eläkkeellä oleva prikaatikenraali Juha Pyykönen.

Pyykönen on entinen Porin prikaatin komentaja, Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen johtaja ja esikuntaupseeri Naton kansainvälisessä esikunnassa Brysselissä.

Yhteistyö huoletti Suomessa enemmän kuin Ruotsissa

Suomi ja Ruotsi liittyivät Naton rauhankumppaneiksi vuonna 1994. Raportti muistuttaa, että molempien maiden neutraalius päättyi heti seuraavana vuonna, kun molemmat liittyivät Euroopan Unionin jäseniksi.

Suomen parlamentti hyväksyi uuden määritelmän "sotilasliittoon kuulumattomuuden" maaliskuussa 1997. Se ei sulkenut pois Suomen tai Ruotsin mahdollisuutta liittyä sotilasliittoon joskus tulevaisuudessa, eikä se estänyt osallistumista Naton kriisinhallintaoperaatioihin.

Naton rauhankumppanuus auttoi sekä Suomea että Ruotsia yhdenmukaistamaan puolustusvoimiaan teknisesti Nato-yhteensopiviksi. Lisäksi Naton konseptit ja opit vaikuttivat syvästi molempien maiden ajattelutapaan sekä teoreettiseen kehitykseen, raportti summaa.

Raportti kertoo, että Nato pitää esimerkkinä alueellisesta monikansallisesta puolustusyhteistyöstä vuonna 2009 perustettua Nordefcoa, jonka tavoitteena on suorituskykyjen parantaminen Pohjoismaissa.

Sotilaat juoksevat hiekassa, taustalla meri jossa kaksi alusta.
Suomi ja Ruotsi osallistuivat Naton Baltops-sotaharjoitukseen kesäkuussa 2016. Adam Warzawa / EPA

Raportin mukaan Ruotsin on ollut kenties Suomea helpompi suhtautua syvenevään Nato-yhteistyöhön, sillä maalla oli kylmän sodan aikaisia kokemuksia salaisesta yhteistyöstä suurten Nato-maiden Yhdysvaltain ja Britannian kanssa. Ne lupasivat Ruotsille salaiset turvatakuut sen jälkeen kun Ruotsi jäi Naton ulkopuolelle sotilasliiton perustusvaiheessa 1949.

Suomessa taas Nato-yhteistyö on ollut alusta lähtien kaikkein herkin turvallisuuspoliittinen kysymys.

Yhä tiiviimmin kansalliseen puolustukseen porautuva harjoitustoiminta ja yhteensopivuuksien hallinta ovat herättäneet Suomessa huolta. Raportin mukaan Ruotsissa kansalaiset eivät olleet muutoksista yhtä tietoisia kuin Suomessa. Suomessa selkeä enemmistö tuki sotilaallista liittoutumattomuutta ja suhtautui epäillen oman kansallisen turvallisuutensa parantamiseen kansainvälisen yhteistyön kautta.

Ruotsi mukana sotapeleissä

Sekä Suomi ja Ruotsi osallistuivat tänä vuonna Naton CMX-karttaharjoitukseen, jossa näkyi maiden välinen ero.

Ruotsi mobilisoi koko armeijansa, 60 000 henkeä ja antoi Natolle luvan käyttää meri- ja ilmatilaansa. Suomi sen sijaan tyytyi painottamaan omaa rooliaan kansallisen turvallisuuden takaajana myös harjoituksen aikana.

Raportin mukaan Ruotsi on lisäksi ollut Suomea aktiivisemmin mukana ns. sotapeleissä, joita ovat järjestäneet useimmiten yhdysvaltalaiset ajatushautomot. Kyse on fiktiivisistä tilanteista, joissa analysoidaan maiden reaktioita ja puolustuskykyä mahdollisessa hyökkäystilanteessa. Sotapeleissä on käyty läpi tilanteita, jossa Venäjä uhkaisi Natoa ja Baltian maita.

Ruotsi on satsannut Nato-kumppanuudessaan erityisesti meriväkeen, Suomi taas perinteiseen jalkaväkeen, jonka yksiköitä on läpäissyt Naton yhteensopivuusarvionnit.

Ruotsi on onnistunut myös Suomea paremmin näkyvyydessä. Afganistanissa Ruotsi johti alueellista uudelleenrakennusjoukkoa Mazar-i-Sharifissa. Vuonna 2011 Ruotsi osallistui Naton Libya-operaatioon. Ruotsalainen lentolaivue oli Libyassa jo päivä sen jälkeen, kun poliittinen päätös Tukholmassa oli tehty.

Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Itämeri yhdistää rantavaltiot

Nykyistä Nato-kumppanuutta tahdittaa ns. isäntämaa-sopimus, jonka sekä Suomi että Ruotsi ovat allekirjoittaneet. Raportissa muistutetaan, että kyse ei ole sopimuksesta, joka velvoittaisi kumpaakaan osapuolta mihinkään. Se asetettiin Suomen Nato-kumppanuuden yhdeksi tavoitteeksi jo vuonna 2002, joten sillä ei ole suoraa yhteyttä esimerkiksi Krimin valtauksen jälkeisiin johtopäätöksiin.

Raportti toteaa, että Ruotsi näki roolinsa Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueella jonkinlaisena johtovaltiona, jonka päätös pysyä liittoutumattomana oli sen oma valinta. Suomella taas ei ole ollut mahdollisuutta samankaltaiseen arvopohjaiseen liittoutumattomuuteen, sillä sen ulkopoliittista asemaa rajasi osin se, mikä oli aikanaan Neuvostoliitolle hyväksyttävää. Sen sijaan Suomen linjaa leimasi yksin jääminen, mistä sillä oli kokemusta.

Itämeren muuttuminen strategisesti tärkeäksi alueeksi on merkinnyt sitä, että Suomi ja Ruotsi ovat samassa asemassa kuin alueella sijaitsevan Nato-valtiot. Raportin mukaan Itämeren turvallisuustilanne on yksi Naton, Suomen ja Ruotsin yhteisistä intresseistä.