"Arpa on ihmistä objektiivisempi" – Presidentinkin päättää lain mukaan tarvittaessa sattuma

Suomalaisilta loksahti suu auki, kun Kelan pääjohtaja piti ratkaista arvalla. Voi kuulostaa mielivaltaiselta, muttei ole, toteaa perustuslakiasiantuntija Olli Mäenpää.

politiikka
Henkilö äänestykopissa.
Vaalilain mukaan tasapelitilanne ratkaistaan kaikissa vaaleissa, niin kunta- kuin presidentinvaaleissa arvalla, jos kaksi henkilöä on saanut saman äänimäärän. Tiina Jutila / Yle

Arpa on ratkaissut poliittisia nimityksiä ennenkin. Kun kokoomuksen eduskuntaryhmä valitsi uutta ulkomaankauppaministeriä vuonna 2001, äänet menivät tasan Paula Kokkosen ja Jari Vilénin kesken. Arpa ratkaisi, ja Vilénistä tuli ulkomaankauppaministeri.

Kelan valtuutetut ratkaisivat tiistaina arpomalla, että uudeksi pääjohtajaksi esitetään Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaa Elli Aaltosta. Aaltonen ja toinen ehdokkaista, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila saivat molemmat kuusi ääntä.

– Arpomalla päättäminen voi kuulostaa hassulta, mutta arpa ei tarkoita, että päätös olisi tehty ilman harkintaa. Tällaisissa tilanteissa loppumetreille päässeet ehdokkaat ovat jo siiloutuneet pitkän ja vakavan harkinnan ja karsinnan läpi, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

Arpa ei suosi kaveriaan. Se on vanhoissa demokratioissa vuosisatoja käytössä ollut tapa ratkaista poliittiset nimitykset. Siihen turvautudutaan silloin, kun ratkaisua ei ole mahdollista saada äänestämällä.

Tuomioistuimissa tasan menneen äänestyksen ratkaisee muissa kuin rikosasioissa tuomarin kanta. Poliittisissa henkilövalinnoissa tilanne on toinen, koska poliitikoista jokainen on sananmukaisesti puolueellinen.

Siksi ei ole Mäenpään mukaan mielekästä, että yksi poliitikko, vaikkapa porukan puheenjohtaja päättäisi pattitilanteen. Kelan valtuutettujen puheenjohtaja on Sari Sarkomaa (kok.).

– Arpa on objektiivisempi päätöksentekijä kuin poliitikko, koska arpa on ei-inhmillinen, Mäenpaa perustelee käytäntöä.

Arpa apuun vaalissa kuin vaalissa

Arpa on poliitikassa yllättävän usein mukana. Vaaleissa ehdokasnumerot arvotaan, ja arvalla on vankka asema Suomen laissa.

Vaalilain 90. pykälän mukaan tasapelitilanne ratkaistaan niin kunta- kuin presidentinvaaleissakin arvalla, jos kaksi henkilöä on saanut saman äänimäärän.

Tasavallan presidentin nettisivuilla kerrotaan, että siinä tapauksessa, että presidentinvaalin toisella kierroksella annetut miljoonat äänet sattuisivat menemään tasan – lottovoittoon verrattavissa olevalla todennäköisyydellä – arvonnan suorittaa tarvittaessa valtioneuvosto.

Mäenpää ei muista tapausta, joilloin arpa olisi ratkaissut kansanvaaleissa tuloksen.

– On silti ihan todennäköistä, että historian saatossa on Suomessakin jouduttu esimerkiksi kuntavaaleissa turvautumaan arpaan, Mäenpää arvioi.

Arpa–tai presidentti päättää

Vaikka Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ei Kelan pääjohtajan valintaa voi itse ratkaista, yksi arpaakin mahtavampi taho Suomen poliittisesta järjestelmästä löytyy.

Pääjohtajan nimittää tehtäväänsä Kelan valtuuston esityksesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolla on lain mukaan harkinnan mahdollisuus nimityksen suhteen.

Mäenpään mukaan on hyvin epätodennäköistä, että pääjohtajan nimi vielä muuttuisi.

– Kelan valtuutettujen esitys on vakavasti otettava, mutta presidentti ei ole siihen sidottu. Teoriassa presidentti voi nimittää halutessaan tehtävään jonkun muun hakijoiden joukosta, Mäenpää sanoo.