Miehemme maailmalla: Batman ei saa rauhannobelia

Perjantaina kello 12 julkistettavan rauhannobelistin ehdokkaiden joukossa on vuodesta toiseen sarjakuvasankareita ja diktaattoreita. Nobel-komitean puheenjohtaja kertoo, mitkä tekijät oikeasti ratkaisevat valinnan.

Ulkomaat
Etelä-Afrikan entinen presidentti ja ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela on yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista rauhannobelisteista. Hän sai palkinnon 1993.
Etelä-Afrikan entinen presidentti ja ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela on yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista rauhannobelisteista. Hän sai palkinnon 1993.Cornell Tukiri / EPA

Miehemme maailmalla -sarjan tämän viikon jaksossa palataan vuosituhannen vaihteen julkistamistilaisuuteen, jossa oli säpinää, ja käydään läpi valintakriteerejä. Voit kuunnella sitä tästä linkistä.

Paikalla vain suosikkien seuraajat

Oslon Nobel-instituutissa on yksi tärkeä tapahtuma vuodessa. Rauhannobel on jaettu siellä lokakuun puolivälissä vuodesta 1901 lähtien.

Julkistusta seurataan televiosta ja netistä. Paikan päällä ovat vain ne toimittajat ja kuvaajat, joiden on saatava nopeasti kommentteja palkintokomitealta.

Lokakuussa 2000 seisoskelin salin parkettilattialla, vieressäni muutama kansainvälisen uutistoimiston toimittaja ja toistakymmentä korealaista toimittajaa. Ilmapiiri oli jännittynyt. Keskityimme kertomaan voittajan suorassa lähetyksessä.

Olin paikalla, koska myös presidentti Martti Ahtisaarta pidettiin jo silloin yhtenä pääehdokkaista.

Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon 2008.
Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon 2008.Valdrin Xhemaj / EPA

Ovi avautuu tarkalleen tasalta

Meillä kaikilla oli muistilappuja mahdollisista voittajista, joista pystyisi kertomaan lennossa muutaman sanan. Harras yhteinen toiveemme oli, ettei nimi tulisi puskista.

Nobel-instituutin salin ovi avautuu joka vuosi kello 11 Norjan aikaa. Komitean puheenjohtaja astuu sisään ja kertoo voittajan. Vuonna 2000 hän oli Etelä-Korean presidentti Kim Dae-jung.

Korealaisten keskuudessa alkoi kuhina. He soittelivat kiivaasti kotimaahansa ja odottivat malttamattomina, että Nobel-komitean edustajat tulevat kameroiden eteen perustelemaan valintaansa.

Kim Dae-jung on ollut yksi kiistattomimmista valinnoista. Etelä-Korean demokratiakehitys oli hänen elämäntyönsä. Vuonna 2009 kuollut Kim taisteli rauhanomaisin keinoin sotilasdiktatuuria vastaan ja nousi maansa johtajaksi.

Ehdokkaat tiedettävä jo helmikuussa

Haastattelin Nobel-instituutin johtajaa Geir Lundestadia, joka toimi myös palkinnon jakavan komitean sihteerinä 1990-2014. Valinnan tekevä komitea on Norjan suurkäräjien nimittämä ja sen jäsenet ovat entisiä poliitikkoja.

Lundestad kuitenkin vakuutteli, ettetivät jäsenet ota vastaan neuvoja puolueilta.

Geir Lundestad kuvassa vasemmalla Nobel-palkinnon jakoa koskevassa lehdistötilaisuudessa Oslossa vuonna 2012.
Geir Lundestad kuvassa vasemmalla Nobel-palkinnon jakoa koskevassa lehdistötilaisuudessa Oslossa vuonna 2012. Heiko Junge / EPA

Rauhannobelistin valinnan tekee pulmalliseksi ensinnäkin aikataulu, sillä sääntöjen mukaan ehdokasasettelun takaraja on jo 1. helmikuuta. Tämä on monasti aiheuttanut sen, että nobelisti tuntuu eilispäivän suuruudelta.

Lundestad myönsi ongelman, mutta muistutti, että ainahan voi esittää palkintoehdokasta seuraavana vuonna uudestaan – pääasia on, että palkinnon saa lopulta se, jolle se kuuluu. Ahtisaarta onnisti vuonna 2008.

Kansanedustajat ja professorit ehdottavat 

Palkinnon saajaa voivat ehdottaa kaikkien maailman maiden kansanedustajat sekä yliopistojen historian ja yhteiskuntatieteiden, filosofian ja oikeustieteen professorit.

Itseään ei saa ehdottaa, mutta periaatteessa ketä tahansa muuta, jos perusteet ovat hyvät. Niinpä komitea saa Osloon vuosittain tuhansia kirjeitä.

Lundestad kävi ne läpi, poisti listalta muun muassa vakionimet Batmanin ja Aku Ankan ja päätyi ensimmäiseen ehdokaslistaan. Vuosituhanteen vaihteessa tuolla listalla oli 136 nimeä.

Saddamista Michael Jacksoniin

Seuraavalla listalla oli enää 20-25 nimeä, minkä jälkeen edettiin rivakasti 4-6 nimeen. Heistä valintakomitea pyysi perusteelliset arviot ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Arvioiden jälkeen komitea keskusteli niin kauan, että lopullinen yhteisymmärrys löytyi.

Lundestad kertoi keräävänsä ehdokkaista vuosittain kummajaisten listan, lähinnä omaksi huvikseen. Siinä oli muun muassa diktaattoreita. Kuuliaiset kansanedustajat perustelivat vuolaasti, miksi heidän yksinvaltiaansa olisi saatava tunnustusta rauhantyöstään.

Tällaisia kestoehdokkaita ovat olleet muun muassa Irakin Saddam Hussein, Libyan Muammar Gaddafi ja Zairen Mobutu Sese Seko.

Myös monet pop-tähdet, kuten Michael Jackson, ovat olleet sitkeästi mukana. Jackson todennäköisesti kuolemansa jälkeenkin.

Lukuisia valintaperusteita

Palkitut ovat olleet hyvin erilaisia. On ollut poliitikkoja ja valtiojohtajia, ihmisoikeusaktivisteja, suuria hyväntekijöitä, järjestöjä, jopa Euroopan unioni, asevalvonnan ja –riisunnan parissa työskenteleviä, ihmisoikeuslakimiehiä.

– Valintakriteerejä on vaikea pelkistää yhdeksi listaksi. Niitä on niin paljon, Lundestad sanoi.

Komitea on joutunut keskustelemaan joskus viime hetkille, jopa yön viimeisiin tunteihin saakka. Lundestadin mukaan vaikeinta oli vuonna 1994, jolloin palkinto annettiin Lähi-idän rauhasta sopineille johtajille, nyt jo edesmenneille palestiinalaisten Jasser Arafatille sekä Israelin Jitzhak Rabinille ja Shimon Peresille.

Jasser Arafat, Shimon Perez ja Jitzhak Rabin saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994.
Jasser Arafat, Shimon Peres ja Jitzhak Rabin saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994.GPO / Wikimedia Commons

Kova vääntö Lähi-idän johtajista

Valitsijoiden kesken tuli riitaa. Yksi Nobel-komitean jäsenistä ei lopultakaan voinut sulattaa valintaa. Hän erosi tehtävästään, jotta voittajasta voitiin päättää. Näin vakavaan pattitilanteeseen on päädytty kolme kertaa Nobelin historiassa.

Komitea pitää hyvin salaisuuksia, sillä uutisvuotoja palkinnonsaajasta on sattunut vain muutaman kerran. Yksi niistä liittyi riitaiseen vuoteen 1994.

Mahdollisesti tuo komiteasta eronnut jäsen vuosi lehdistölle etukäteen, että palkinnon saisivat vain Arafat ja Rabin. Peres jäi siis etukäteisveikkailusta pois, vaikka palkinnonsaaja muiden tavoin koko ajan olikin.

Tämä otti Peresiä päähän.

– Aina Peresin nähdessäni minun piti vakuutella, että kyllä, sinäkin olit alusta alkaen palkinnonsaaja, Lundestad kertoi.