1. yle.fi
  2. Uutiset

Uusi tutkimus torjuu ajatuksen ikuisesta elämästä: Ihmisen ikä venyy enintään 115 vuoteen

Joitakin yksilöitä lukuun ottamatta ihmisen iällä on 115 vuoden katto, sanoo tuore tutkimus. Aihe on omiaan saamaan tiedeyhteisön melkein tukkanuottasille.

ikääntyminen
Emma Morano istuu vuoteella, vieressä kehystetty nuoruudenkuva.
116-vuotiaasta italialaisesta Emma Moranosta tuli viime toukokuussa maailman tiettävästi vanhin ihminen, kun yhdysvaltalainen ikäsisar Susannah Mushatt Jones kuoli.Antonino de Marco / EPA

Tänään Suomessa syntyvistä vauvoista joka toinen elää yli satavuotiaaksi, etenkin jos he ovat tyttöjä. Keskimäärin pikkutytöllä on edessään 84 elinvuotta ja pojalla 79.

Lääketieteen edistysaskeleet alkoivat ensin säästää lasten henkiä ja sitten pidentää aikuisten elämää. Kun elintapojakin on muutettu muun muassa vähentämällä tupakointia, se on herättänyt olettamuksia, ettei kehitykselle ole rajaa. Ehkä edes 150 vuotta ei ole varakkaiden maiden tuleville sukupolville vielä ikä eikä mikään.

Yksittäiset ihmiset yltävät 110–120 vuoteen jo nyt, mutta sitten heillekin tulee luonnollinen loppu. Entä tulevina vuosikymmeninä tai -satoina? Tutkijatkin kinastelevat siitä, onko ihmisen elämälle niin sanottua luonnollista takarajaa.

On kyllä, sanotaan yhdysvaltalaisen Albert Einstein -yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Yksittäisiä poikkeuksia on vastakin, mutta ihmiskuntana olemme erittäin todennäköisesti saavuttaneet katon, ja se on 115 vuotta, arvioi tutkimusta johtanut Jan Vijgt.

Tilastoja puolesta ja vastaan

Nykyistä paljon pitemmälle venyvään elämään uskova saksalaisen Max-Planck-instituutin tutkija James Vaupel tuomitsee Vijgtin ryhmän tutkimuksen hölynpölyksi. Samalla hän moittii Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehteä siitä, että arvostettu julkaisu on hänen mielestään mennyt halpaan.

Vaupel sanoo The New York Times (siirryt toiseen palveluun) -lehden haastattelussa, että suuntaus on ollut selvä viime vuosisadan alusta asti. Yhdysvalloissa vuonna 1900 syntyneellä lapsella oli edessään vajaat 50 vuotta elämää, mutta tänään syntyvä elää keskimäärin 79-vuotiaaksi, Vaupel korostaa.

Vijgtin ja hänen ryhmänsä mukaan kuva on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin tasaisesti noussut käyrä antaisi ymmärtää. He tutkivat vanhimpien ikäryhmien kasvua 40 maassa ja havaitsivat kaikkialla saman suuntauksen: kasvu alkoi hidastua 1980-luvulla ja pysähtyi vuosikymmen sitten.

Kasvun huippu ohitettiin 1980-luvulla

Jatkoanalyysin aineistoksi otettiin Vaupelin ja hänen kollegojensa tietokanta, jossa on yksityiskohtaisia tietoja 534:stä poikkeuksellisen vanhaksi eläneestä ihmisestä.

Trendi näkyi myös tässä aineistossa, Vijgt kertoo. Vuonna 1968 kuolleista vanhin oli 111-vuotias. 1990-luvun alkuun mennessä vanhimman ikä nousi 115 vuoteen, mutta sitten kasvu pysähtyi. Toinen, kolmanneksi ja neljänneksi vanhin – ja niin edelleen – noudattivat täsmälleen samaa kaavaa.

Vijgt on tehnyt myös kokeita vaurioista, joita ikääntyminen aiheuttaa DNA:lle ja muille elimistön molekyyleille. Lääketiede ja elimistö itse voivat hidastaa prosessia korjaamalla osan vaurioista, mutta liika on lopulta liikaa, hän sanoo.

Asiantuntijan vinkki: portviiniä ja suklaata

Ryhmän laskujen mukaan kenenkään ole koskaan mahdollista saavuttaa 125 vuoden ikää. Sellainen onnistuisi laskennallisesti vain yhdeltä ihmiskunnassa, joka olisi kymmentuhatkertainen nykyiseen verrattuna, Vijgt sanoo.

Lähimmäksi haamurajaa tiedetään yltäneen ranskalaisen Jeanne Calmet'n, joka kuollessaan vuonna 1997 oli 122-vuotias. Hänen vinkkinsä pitkän iän saavuttamiseksi olivat oliiviöljy, portviini ja miltei kilo suklaata viikossa.

Lue seuraavaksi