1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Millainen on ammattiminäni ja miten rakennan verkostoja? Apu on lähellä digitaalisesti

Opinnoissa on tärkeää kehittää työelämänvalmiuksia, kuten ammatillista minää ja vuorovaikutustaitoja. eMentor auttaa etänä myös epävarmuuden hetkissä.

Mentorin ei tarvitse vastata heti, vaan hänen kannattaa pohtia antamaansa vastausta. Kuva: Yle

Muutamissa erilaisissa mentorointihankkeissa mukana ollut liiketalouden opiskelija Maria Ruuska on törmännyt useasti samaan ongelmaan. Mielessä on ollut jokin pieni kysymys, mutta tapaaminen mentorin kanssa on ollut vasta kuukauden päästä. Opiskelija ei ole päässyt asian kanssa eteenpäin, kun ajatustenvaihto on perustunut kasvokkain tapahtuviin tapaamisiin.

eMentoroinnin avulla pieniin kysymyksiin saa helposti vastauksen, kun käytössä on digityökalut. Aktori voi esimerkiksi kysyä asiaa Whatsapp-viestillä tai käydä Skype-keskustelun ongelmasta mentorin kanssa.

Virtuaalisesti tapahtuva mentorointi antaa vapautta moneen suuntaan. Se mahdollistaa paikasta ja ajasta riippumattomaan kommunikoinnin ja luo mahdollisuuden moniuloitteisemman avun antamiseen.

– Jotta voisin antaa hieman kokonaisvaltaisemman ja kestävämmän vastakommentin, ei minun ole pakko vastata heti kysymykseen. Riittää että kuittaan, että vastaan hetken päästä.  Se antaa samalla pohdinta-aikaa kysymyksen taustoihin, kertoo mentorina toimiva, ylempää insinööritutkintoa Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskeleva Juha Kärkkäinen.

Ongelmasta voi keskustella mentorin kanssa Whatsapp-viestillä tai käydä Skype-keskustelun. Kuva: Patrick Pleul / EPA

– Välineet mahdollistavat sen, että ei tarvitse olla koko ajan yhteydessä. Mutta kun tullaan johonkin isompaan tavoitteeseen, on hyvä, että ollaan vähintään Skypellä yhteydessä, Kärkkäinen pohtii.

eMentorointi kiinnostaa valtakunnallisesti

eMentoirointia pilotoidaan kolmen eri ammattikorkeakoulun yhteistyönä ESR-rahoitteisesti. Päätoteuttaja on Kajaanin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana mukana ovat Centria-ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.

eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajanpinnassa -hanke on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta.

– Päästiin keväällä mukaan Sitran ideakuulutukseen, jossa he hakivat uusia innovaatioita korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien parantamiseen ja ollaan nyt siellä jatkokehittelyssä mukana kolmen muun mentorointia ja coachingia koskevan hankkeen kanssa, kertoo projektipäällikkö Tuula Rajander Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Rajander kertoo, että hanke sai alkunsa siitä kysymyksestä, miten ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja alumneja saadaan enemmän osallistettua koulun kehittämiseen ja perustutkinto-opiskelijoiden työhön. Lopulta se muotoutui kolmen koulun yhteistyöksi, jolla kaadetaan mentoroinnin raja-aitoja.

– Nythän voi olla niin, että mentori on toisesta ja aktori toisesta ammattikorkeakoulusta, Rajander kertoo.

Alanvaihtaja etsii minäänsä ja luo verkostoja

Mentorointi on sanana moniulotteinen. Mentoroinnin voi ajatella pohjatuvan perinteiseen oppipoika-kisälli-toimintamalliin, mutta ehkä päällimmäinen ero siihen on se, että mentori ei anna valmiita vastauksia, vaan haastaa aktorin etsimään ne itse.

Usein aktorin kysymykset liittyvät työelämään siirtymiseen, sieltä oikean polun löytämiseen ja sosiaalisuuden ja verkostojen kehittämiseen. Tällaiset kysymykset pyörivät usein alanvaihtajan mielessä. Kuten Jenni Kitin, joka opiskelee aikuisena rakennustekniikan insinööriksi.

– Enimmäkseen tavoitteena on ammattimaisen minän kehittäminen, mutta myöskin vuorovaikutustaidot, sosiaalisuus ja ylipäänsä sellainen tietty avoimuus työsuhteissa ja että se tulisi esiin täältä jostain. Itselläkään ei ole vielä ihan jäsenneltynä, mihin kaikkeen tässä matkalla voi törmätä, pohtii kajaanilainen Kitti.

– Haluan kehittää itsestäni johtajuutta ja esimiestaitoja. Se on suuntautumiseni liiketalouden puolella, kertoo Maria Ruuska, joka on Kitin tavoin vaihtanut aikuisena alaa.

Virtuaalisesti tapahtuva mentorointi antaa vapautta moneen suuntaan. Se mahdollistaa paikasta ja ajasta riippumattomaan kommunikoinnin. Kuva: Jarno Mela / Lehtikuva

Kitti ja Ruuska ovat molemmat Kärkkäisen aktoreita. Pitkään Kainuun Pelastuslaitoksella työskennellyt Kärkkäinen ymmärtää aktoreiden huolen verkostojen luomisesta.

– Työyhteisö on muuttunut. Ennen kun olit riittävän hyvä yksilönä, pärjäsit ammatissa, mutta tänä päivänä yhteiskunta on riippuvainen verkostoista ja muista kanssaolijoista. Periaatteessa sillä, mitä yksilö osaa, ei pötkitä pitkälle, Kärkkäinen huomauttaa.

Erityisesti Kärkkäinen haluaisi painottaa mentoroinnissaan aktoreille sitä, että epäonnistumista ei saa pelätä koko ajan. Se syö kehittymistä.

– Eihän kukaan meistä halua epäonnistua ja me yritämme välttää omissa toimissamme epäonnistumista.  Mutta kun joskus tulee epäonnistumisia, ne pitää analysoida ja purkaa päässä niin, että niistä tulee uusia työkaluja omaan pakkiin, Kärkkäinen kiteyttää.