Riitta-Liisa puhuu sen mitä Samuli ajattelee – vain alle puolella puhevammaisista on tulkki

Puhevammainen Samuli tarvitsee tulkkia ilmaistakseen itseään. Hänellä on ollut Riitta-Liisa tukenaan puoli vuotta. Monella puhevammaisella ei ole tulkkia.

terveys
Tulkki avustaa Samulia oppitunnilla.
Laita äänet päälle videoon, niin pääset mukaan Samulin maailmaan.

Kun Samuli ääntelee kuvasanakirjan ääressä ja osoittaa kuvaa, Riitta-Liisa Björk arvelee, että Samuli kertoo pelanneensa tietokoneella. Koska asia ei ole ihan varma, Riitta-Liisa varmistaa tulkintansa vielä Samulilta:

– Mikä on piu, piu? Pelaat tietokoneella, niinkö?

Samulin nyökyttely vahvistaa asian. Taas kerran tulkki on oivaltanut, mitä hänen asiakkaansa on halunnut kertoa.

25-vuotias kehitys- ja puhevammainen Samuli ymmärtää puhetta ja viittomia. Tulkkinsa Riitta-Liisan avulla hän pystyy muodostamaan sanoja. Tulkki auttaa Samulia myös opiskelussa ja esimerkiksi kaupassa asioinnissa.

Monia tapoja viestiä

Pohjanmaalla Eskoon tulkkauspalveluissa työskentelevä Riitta-Liisa Björk auttaa asiakkaitaan esimerkiksi kuva- ja viittomakommunikaation avulla. Tulkki voi siis käyttää asiakkaansa kanssa perinteisiä viittomia, mutta myös elekieltä, piirtämistä, kirjoittamista ja symbolikommunikaatiota. Tulkataanpa myös ihan epäselvää puhettakin.

– Onhan se vaativaa, koska sen pitää mennä oikein, että pitää osata tuoda viestiä semmoisena kuin asiakas sen haluaa. Ei omia sovelluksia saa tulla, selventää Riitta-Liisa Björk. Esimerkiksi tulkattavan ilmaisema viha tai ilo on osattava välittää eteenpäin ilman sensurointia.

Björk kertoo, että toisen ihmisen ymmärtäminen ilman puhetta voi olla vaikeaa, jos aihepiiri ei ole tulkille ennestään tuttu. Silloin joutuu tarkistelemaan tulkattavalta monia asioita. Kuten Samulin kanssa keskustellessa, kuvasanakirjasta on apua.

Tulkkipalvelut hukassa?

Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, joilla on vaikeuksia tuottaa puhetta. Osalla on myös ymmärtämisvaikeuksia.

Puhevammaisuuden syitä ovat aivojen kehitykselliset häiriöt, esimerkiksi kehitysvammaisuus, neurologiset sairaudet tai aivovammat. Moni puhevammainen tarvitsee apua aivan arkisiin asioihin.

Suomen 65 000 puhevammaisesta vain alle puolet käyttää tulkin palveluita. Kela on halunnut selvittää, miksi palvelu on vajaakäytöllä. Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin tekemä tutkimus on valmistumassa loppuvuodesta.

Onhan se vaativaa, koska sen pitää mennä oikein, että pitää osata tuoda viestiä semmosena kuin asiakas sen haluaa.

Riitta-Liisa Björk

Tutkitaan ja kehitetään

Kehittämispäällikkö Eija Roisko Tikoteekista kertoo, että kyselytutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) tulkin käytölle löytyi monia esteitä.

Moni tulkkiapua tarvitseva puhevammainen tarvitsee myös muunlaista apua arkeensa. Kun ympärillä pyörii ainakin jo yksi avustaja, uuden "vieraan" ihmisen eli tulkin hankkiminen ei innosta.

Eija Roisko kertoo, että tulkin tilaaminen on monimutkaista ja hankalaa ihmiselle, jonka on vaikea ilmaista itseään puheella tai kirjoittamalla. Tulkin tilaamiseen tarvittaisiin usein siis apua.

Jos puhevammaisella on omainen tukenaan ja apunaan, omainen saattaa kokea, että tulkkia on turha tilata, osaahan hän tulkita läheisensä puhetta ja eleitä.

Tulkkipalveluita tarjoavien kokemus on, että tulkkausmahdollisuudesta ei tiedetä. Tikoteekin tutkimus paljasti myös, että osassa maata, esimerkiksi Itä-Suomessa, palvelut toimivat ja niitä osataan käyttää. Sen sijaan esimerkiksi Pohjanmaalla ja Kainuussa tulkkien puute haittaa.

Moni puhevammainen kokee myös, että itse tulkkijärjestelmässä on puutteita. Moni haluaisi esimerkiksi itse vaikuttaa tulkin valintaan.

Kehittämispäällikkö Eija Roisko toteaa, että kyselyn perusteella tulkkipalveluita ryhdytään kehittämään.

– Jo nyt voidaan sanoa, että kehittämisalueita on useita ja ne liittyvät paitsi Kelan omaan toimintaan palvelujen järjestäjänä myös tulkkien koulutukseen, asiakkaiden tiedottamiseen ja palveluiden organisointiin.