Koe uusi yle.fi

Puoluekannatusmittari

Katso miten puolueiden kannatus on muuttunut vuosien mittaan. Puoluekannatusmittari näyttää Ylen kuukausittaiset mittaukset sekä vaalien tulokset. Oletusnäkymä alkaa eduskuntavaaleista 2015, mutta klikkaamalla "Koko aineisto", saat näkyviin tiedot vuodesta 1994 alkaen. Puolueita voi piilottaa näkyvistä klikkaamalla niiden nimiä taulukon ylälaidasta. Tarkemmat tiedot saa esiin osoittamalla grafiikan osia. Puoluekannatusmittaukset Ylelle tekee Taloustutkimus.

politiikka

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Muokkaa aikarajausta

Valitse näytettävät puoleet

Puolueiden kannatus.Lähde: Taloustutkimus
Näin puoluekannatusarvio tehdään

Virheiden lähteet puoluekannatusarvioissa

1. Virhemarginaali

Mikään kannatusarvio ei voi aina olla täysin oikein. Puoluekannatusarvion virhemarginaali voidaan määrittää kahdella tavalla. Virhemarginaali voidaan määrittää koko otoksen (myös henkilöt, jotka eivät ilmoita puoluekantaansa) tai vain puoluekantansa ilmoittaneiden vastaajien määrän perusteella.

Esimerkki kahdesta eri tavalla ilmoitetusta virhemarginaalista:

Jos kyselyn koko otos on vaikkapa 2 433 vastaajaa, on koko otoksen perusteella ilmoitettu virhemarginaali noin 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mikäli samaisessa kyselyssä puoluekantansa ilmoittaneiden määrä on esimerkiksi vain 1 200, on virhemarginaali siinä tapauksessa ±2,3 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa, että jos puolueen kannatukseksi arvioidaan 22 prosenttia, se on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 19,7–24,3.Todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22.

Ilmoitettu virhemarginaali siis kasvaa, jos se kerrotaan puoluekantansa ilmoittaneiden perusteella verrattuna siihen, että virhemarginaali ilmoitetaan kaikkien vastaajien perusteella.

2. Kysymyksen muotoilu

Tutkimuslaitos voi ihmisiltä puoluekannatusta useilla eri tavoilla. Heiltä voidaan kysyä aikomuksia äänestää tai yksinkertaisesti puoluekannatusta. Heille voidaan muistuttaa tarjolla olevista puolueista tai jättää kysymys avoimeksi. Nämä vaikuttavat kyselyn tuloksiin.

3. Painotus

Tutkimuslaitos yrittää varmistaa, että otos on edustava eli pienoismalli koko tutkittavasta väestöstä. Tämän saavuttamiseksi laitokset etsivät tietyt kriteerit täyttäviä ihmisiä vastaajiksi. Vastauksia voidaan myös painottaa, jotta edustavuus toteutuisi. Otoksen edustavuudessa otetaan huomioon esimerkiksi ikä, sukupuoli, asuinpaikka, ja sosiaaliset tunnusmerkit. Puhelinhaastatteluissa otoksen laatimiseen vaikuttaa esimerkiksi kenen tiedot saadaan numerotiedustelusta ja ketkä ovat kieltäneet puhelinmarkkinoinnin.

4. Äänestäminen edellisissä vaaleissa

Äänestysaikomuksia kartoittavissa tutkimuksissa tarvitaan tämänkin jälkeen tuloksen korjaamista. Jotkut tutkimuslaitokset painottavat vastauksia aiemman äänestyskäyttäytymisen mukaan. He kysyvät vastaajilta, mitä puoluetta nämä äänestivät edellisessä tai jossain edellisessä vaalissa. Otosta muokataan ja painotetaan, jotta se vastaisi myös puoluekannatusmielessä edustavuudeltaan koko kohdeyleisöä.

Ongelmana on, että ihmiset muistavat väärin äänestämisensä edellisissä vaaleissa, jättävät vastaamatta tai jopa valehtelevat siitä. Niinpä tämäkin asia pitää arvioida ja korjata tutkimusmenetelmässä. Yleensä tämän mentelmän pohjana on aiempien kannatusarvioiden tekemisen yhteydessä saadut tiedot.

Taloustutkimus Oy:n Yle Uutisille tekemä puoluekannatusarvio

1. Virhemarginaali

Ylen Taloustutkimuksella teettämässä puoluekannatuskyselyssä virhemarginaali on ilmoitettu koko otoksen perusteella syyskuuhun 2016 asti. Lokakuusta 2016 alkaen virhemarginaali ilmoitetaan puoluekantansa ilmoittaneiden vastaajien määrän perusteella.

Syy muutokseen on, että vuosien 2015 ja 2016 aikana, henkilöiden, jotka eivät ilmoita puoluekantaansa, osuus on kasvanut selvästi. Tämä lisää mittausten epävarmuutta, joka huomioidaan muuttamalla virhemarginaalin perustaa. Toinen syy on, että uusi tapa kuvaa paremmin todellista vaalia, jonka tulos lasketaan aina tunnetusti kantansa ilmoittaneista eli äänestäneistä.

Muutos tarkoittaa, että virhemarginaali kasvaa jonkin verran. Käytännössä kysely on kuitenkin ilmoitettua virhemarginaalia luotettavampi, koska puoluekannatuslaskennassa käytetään edelliseen vaalitulokseen pohjautuvaa korjauskerrointa. Tämä parantaa tutkimuksen luotettavuutta.

Mikäli kyselyssä puoluekantansa ilmoittaneiden määrä on esimerkiksi 1 200, on virhemarginaali siinä tapauksessa ±2,3 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa, että jos puolueen kannatukseksi arvioidaan 22 prosenttia, se on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 19,7–24,3. Todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22.

2 Haastateltavien valinta

Tutkimus on tehty atk-avusteisina puhelinhaastatteluina. Haastattelujen kohderyhmä on 18–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuunottamatta. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Otokseen tulleille henkilöille etsittiin puhelinnumero seuraavassa järjestyksessä:

  • ko. henkilön matkapuhelinnumero
  • ko. henkilön kiinteä puhelinnumero
  • samassa taloudessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden kiinteä puhelinnumero.

3. Kysymyksen muotoilu

Vastaajille esitetään aina kolme kysymystä.

  1. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden (edellinen kuntavaalivuosi) kunnallisvaaleissa?
  2. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden (edellinen eduskuntavaalivuosi) eduskuntavaaleissa?
  3. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?

4. Kannatusarvion laskeminen

Kannatusarvion pohjana on kullakin tutkimuskerralla saadut tulokset. Suomessa on todettu todellisen äänestyskäyttäytymisen poikkeavan jonkin verran siitä, mitä kansalaiset vastaavat haastattelututkimuksissa. Tutkimuksessa on esimerkiksi helpompi ilmoittaa vaihtavansa puoluetta kuin vaaliuurnilla. Samoin moni kantansa ilmoittaneista jättääkin vaalipäivänä äänestämättä.

Tästä syystä lopullisen kannatusarvion laskemiseen Taloustutkimus Oy käyttää aikaisemmasta vaalituloksesta johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia, joiden avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä. Elokuusta 2012 eteenpäin korjauskertoimen laskemisessa käytetään sekä viime eduskuntavaalien että viime kuunnallisvaalien tulosta ja lasketaan niistä keskiarvo. Kaksien vaalien tuloksella oikaistaan puolueen yhden poikkeuksellisen hyvän tai huonon vaalituloksen vaikutus tuleviin kannatusarvioihin.

Samoin "uudet äänet" (ei äänestänyt eduskuntavaaleissa, mutta kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin ei ole puoluekohtainen, vaan kaikille puolueille sama.

Korjauskerroin tarkentaa kannatusarvioita

Kuten tunnettua, puoluekannatusarvioiden laskemisessa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulosta ja korjauskerrointa, joka lasketaan vastaajan ilmoittaman aikaisemman äänestyskäyttäytymisen ja edellisten vaalien todellisen tuloksen perusteella. Kyselytutkimuksissa ihmisiltä kysytään juuri senhetkisen puoluekannatuksen lisäksi, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Näitä lukuja verrataan vaalitilastoista löytyvään toteutuneeseen vaalitulokseen, jolloin saadaan korjauskerroin.

Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen.

Korjauskertoimien käyttö perustuu siihen, että vastaajien ajatukset äänestää eri puoluetta kuin edellisissä vaaleissa eivät kaikkien osalta kuitenkaan äänestyskopissa toteudu.

Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskerrointa ei voida laskea suoraan, vaan korjauskertoimessa täytyy käyttää hyväksi aikaisempia vaaleja.

Jos puolue menestyy vaaleissa selvästi tavallista paremmin tai huonommin, vaalien tulos saattaa vaikuttaa korjauskertoimeen varsin voimakkaasti. Veret seisauttava vaalivoitto tai kirvelevä tappio voi vaikuttaa tuleviin kannatusmittauksiin niin, että puolueen kannatus arvioitaisiin tulevissa mittauksissa suuremmaksi tai pienemmäksi kuin se todellisuudessa onkaan.

Kaksien vaalien tulosten keskiarvo kertoo jo jotain puolueen pitkäaikaisesta kannatuksesta, joten se tarjoaa hyvän vertailukohdan korjauskertoimen laskemiseen. Puolueella voi olla takana yksi erityisen hyvä tai huono vaalitulos, jonka vaikutus sen hetken kannatusarvioon voi olla epätodellisen suuri. Kaksien vaalien tuloksen huomioiminen oikaisee tätä.

Mielipidetutkimuksia koskevissa selvityksissä on lisäksi havaittu, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, että ihmisillä on taipumus yliraportoida äänestysaktiivisuuttaan. Toisin sanoen mielipidetutkimuksissa hieman todellista suurempi osa ilmoittaa äänestäneenä edellisissä vaaleissa. Korjauskerroin oikaisee tätäkin vääristymää. Vastaajalla on mahdollisuus uudessa tavassa ilmoittaa myös viimeksi toimitettujen vaaliensa käyttäytyminen, joka on mahdollisesti tuoreemmassa muistissa.